Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Hallitus löi pöytään mittavan pelastuspaketin, mutta on vielä mahdotonta sanoa, riittääkö se

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. HANNA MATIKAINEN / LEHTIKUVA
STT

STT

Hallituksen esittelemä 15 miljardin euron pelastuspaketti on asiantuntijoiden mukaan hyvä alku koronaviruksen vaikutusten tasaamisessa. Riittääkö näinkään mittava piristysruiske, sitä asiantuntijat pitävät vielä epävarmana.

Hallitus esitteli perjantaina joukon toimia, joilla pyritään auttamaan yrityksiä ja ihmisiä, joille koronavirus aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Jo maanantaina valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi viiden miljardin paketista, mutta perjantaille tultaessa kokoluokka oli kolminkertaistunut.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että paketti on riittävä valamaan luottamusta. Keskeistä oli hänen mielestään hallituksen päättäväinen viesti siitä, että tukitoimissa mennään niin pitkälle kuin on tarpeen.

Merkittävä osuus yrityksille annettavasta tuesta on lainamuotoista, mutta Kangasharjun mukaan on mahdollista, että jossain vaiheessa osa yrityksistä tarvitsee myös suoraa tukea.

– Toinen avoinna oleva kysymys on, miten pankeilla ja Finnveralla riittää henkilökunta käsittelemään kaikki hakemukset nopeasti. Kangasharju pohtii.

Hallitus avasi yrityksille entistä pidemmän piikin

Suomen valtion kokonaan omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran kautta yrityksille ohjataan 10 miljardin euron lisärahoitus. Tämän suuruinen takaus on varattu lainat myöntäville pankeille. Koronalainoille on saatavissa jopa 80 prosentin takaus. Pankit on valjastettu mukaan laajan palveluverkostonsa takia, sillä Finnveran omat, noin 350 työntekijää eivät riittäisi.

Elvytystä velkarahalla

Vaikka valtaosa talouden pelastuspaketista on takauksia, Suomen lainataakka on kasvamassa. Myös verotulot pienenevät, kun työttömyys lisääntyy.

Kangasharju enteilee, että koronaviruksen takia otettava lisälaina saattaa lähennellä kymmentä miljardia euroa. Tarkkoja laskelmia hänellä ei kuitenkaan ole.

Valtiovarainministeri Kulmuni ei vielä perjantaina kertonut arviota lisälainan tarpeesta. Hän vetosi siihen, että julkisen talouden suunnitelma tehdään huhtikuun alkupuolella hallituksen kehysriihessä.

– On aivan selvää, että ne luvut, jotka olivat siellä kaksi viikkoa sitten, ovat menneet aika lailla uuteen laskentaan, Kulmuni sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kolme kuukautta ei riitä

Kolmen kuukauden ajan yritys voi lomauttaa työntekijöitään normaalia nopeammin, mutta toisaalta palkansaajan turvaa parannetaan. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan, eikä etuuden enimmäisaika kulu lomautuksen aikana.

Onko kolme kuukautta riittävä aika?

– Jos tietäisin, olisin aika fiksu, vastaa julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksesta.

Mitä pidempään shokki kestää, sitä vaikeammin oireet ovat hänen mukaansa korjattavissa. Terveyskriisi on kuitenkin välttämätöntä ratkaista ensin.

Hallituksen keskittyminen yritysten rahoituksen turvaamiseen on hänen mielestään perusteltua.

– Se on varmasti järkevä alku ja noudattaa samaa linjaa, mihin pyrkivät Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki, Valtion eläkerahasto ja työeläkeyhtiöt. Yritetään välttää tilannetta, jossa terveet yritykset menisivät nurin akuutin kassakriisin vuoksi, Uusitalo sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut