Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja entistä liivijengipomoa Keijo Vilhusta vastaan on nostettu murhasyytteet. Syytteet liittyvät palkkamurhaan, joka tapahtui Helsingin Vuosaaressa vuonna 2003.
Murhattu oli ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal. Murhasta on tuomittu aiemmin kolme suomalaista ja murhan ruotsalainen tilaaja.
Aarnion murhasyyte ei liity itse tekoon, vaan siihen, että hän laiminlöi syyttäjän mukaan murhan estämisen, vaikka tiesi sen etukäteen tapahtuvaksi. Aarniolla oli myös murhan estämiseen erityinen velvollisuus, syyttäjä katsoo.
Vilhusen sen sijaan epäillään osallistuneen murhaan yhtenä tekijänä.
"Aarnion ehdoton kanta on, että hän ei ole laiminlyönyt mitään"
Sekä Aarnio että Vilhunen ovat jo aiemmin kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan Aarnio on pettynyt päätökseen nostaa syyte.
– Hän on koko ajan sanonut, että hänellä ei ole ollut sellaista yksilöityä tietoa, jonka perusteella hän olisi voinut estää Volkan Ünsalin murhan. Aarnion ehdoton kanta on, että hän ei ole laiminlyönyt mitään, sanoo Leppiniemi.
– Tästä on tulossa todella pitkä ja raskas prosessi. Aarnio olisi tietysti toivonut, että syyttäjät olisivat päätyneet muuhun ratkaisuun, hän jatkaa.
Vilhusen asianajaja Markku Fredman kommentoi syytettä lyhyesti.
– Kommentoisin ehkä mielelläni enemmänkin, mutta asiakirjat ovat salaisia kunnes ne on istunnossa käsitelty. Sen voin todeta julkisena tietona, että Vilhusta esitettiin tässä asiassa vangittavaksi kesällä 2018 suurin piirtein samalla näytöllä. Silloin Helsingin käräjäoikeus katsoi, että ei ole todennäköisiä syitä epäillä häntä. Nyt sitten apulaisvaltakunnansyyttäjä on päätynyt toiselle kannalle, sanoo Fredman.
Fredmanin mukaan Vilhusta koskevan rikosepäilyn taustalla on sellaisen henkilön puheita, joka on aiemmin tuomittu perättömästä ilmiannosta.
Murhan alkuperäiseen tutkintaan liittyy erikoisuuksia
Ünsalin murhan taustalla oli rahariita, jonka seurauksena Ünsal hakeutui todistajansuojeluun Ruotsissa. Ünsal oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista. Hän pääsi todistajansuojeluohjelmaan, mutta irtaantui siitä ja saapui Suomeen tapaamaan lapsuudenystäväänsä. Matka osoittautui kohtalokkaaksi, koska Ünsal murhattiin Helsingin Vuosaaressa ryyppyillan päätteeksi lokakuussa 2003.
Murhatuomion saivat aikanaan Janne Tapio Raninen, Ilkka Jani-Markus Leinonen ja Raimo Juhani Andersson ja yllytyksestä murhaan tuomittiin Ünsalin lapsuudenystävä Leopoldo Fernando Gonzalez Carmona.
Keskusrikospoliisi alkoi kuitenkin selvitellä asiaa uudelleen muutama vuosi sitten.
Murhan alkuperäiseen tutkintaan liittyy lukuisia erikoisuuksia, joihin odotetaan selvyyttä nyt, kun asiaa käsitellään uudelleen oikeudessa.
Henkirikostutkijat esimerkiksi menivät viisi päivää murhan jälkeen rikospaikalle törkeän huumerikosilmoituksen nojalla. He kuitenkin keräsivät verinäytteitä ja tutkivat paikkaa ruumiskoirien avulla eli tekivät asunnossa henkirikostutkintaa.
Myös Aarnion alaista epäiltiin, mutta syyte ei noussut
Aarnion alainen oli muun muassa hakenut telepakkokeinoja murhaa suunnitteleviin ihmisiin, mutta perusteena oli epäilty huumausainerikos.
Poliisi epäili kyseistä alaista virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rikosepäilyn mukaan alainen tiesi Aarnion laiminlyönnistä ja siitä, ettei esitutkintaa suoritettu Vilhusen osalta oikein, muttei tehnyt tästä ilmoitusta viranomaisille.
Syyttäjä ei kuitenkaan nostanut syytettä, koska katsoi että syyllisyyden tueksi ei löytynyt todennäköisiä syitä.
Esitutkinnassa löytyi kyllä selvitystä siitä, että todellinen syy poliisitoimille olisi ollut tieto tekeillä olleesta murhasta.
– (Alaisen) keskeinen asema huumerikostutkinnassa ja pakkokeinojen hakemisessa viittaa siihen, että hänen on täytynyt olla tästä todellisesta perusteesta tietoinen, syyttäjä kirjoittaa.
Alainen ei myöskään pystynyt selvittämään sitä, mitä huumausainerikosta oltiin tutkimassa, syyttäjä kertoo syyttämättäjättämispäätöksessä.
Suoraa näyttöä siitä, että alainen olisi tiennyt henkirikossuunnitelmasta tai Aarnion tietoisuudesta, ei kuitenkaan ollut. Asiasta on myös paljon aikaa, mikä voi osin selittää epäselvyyttä kertomuksissa, syyttäjä huomauttaa. Myös Aarnion rikostausta vaikutti harkintaan.
– Aarnio on tuomittu menettelyistä, joissa hän on käyttänyt alaisiaan tutkinnanjohtajia erilaisiin laittomiin poliisitoimiin, syyttäjä kirjoittaa.
On syyttäjän mukaan mahdollista, että Aarnio on toiminut tässäkin samankaltaisella tavalla.
– Rikosepäilyn perustana oleva (alaisen) tietoisuus Aarnion puuttumattomuudesta murhaan jää selvittämättömäksi, syyttäjä kirjoittaa.
Miksi poliisit eivät selvittäneet Vilhusen roolia enemmän?
Syyttäjän mukaan esitutkinnan perusteella vaikuttaa siltä, ettei henkirikostutkinnassa otettu tai osattu ottaa huomioon tietoa, joka viittaisi Vilhusen osallisuuteen. Vilhunen on toiminut Aarnion kanssa yhteistyössä niin sanotussa huumetynnyrijutussa.
Epäilyt Aarnion ja Vilhusen osallisuudesta murhaan tulivat julki kesällä 2018. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe päätti nostaa syytteet tänään. Syytteiden sisältö tulee esille vasta oikeudessa, jossa juttua käsitellään aikanaan.
Syyttäjäpuoli kommentoi torstaina syytteitä lyhytsanaisesti.
– Syytetyt ovat epäiltyjä todennäköisin syin. Valitettavasti en voi enempää avata, apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe on näin linjannut, sanoo valtionsyyttäjä Mikko Männikkö. Hän on yksi kolmesta syyttäjästä, jotka aikanaan ajavat syytettä käräjäoikeudessa.
Molemmilla jo kymmenen vuoden tuomiot
Aarnio tuomittiin huumetynnyrijutussa muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista kymmenen vuoden vankeuteen. Tuomio on lainvoimainen. Aarniolla on myös kolmen vuoden lainvoimainen vankeustuomio rikoksista, jotka kytkeytyvät poliisille laitteita toimittaneeseen seurantalaiteyhtiöön.
Lisäksi Aarnio on syytettynä Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan järjestämiseen ja valvontaan liittyvässä jutussa, jossa on syytteessä ja epäiltynä muun muassa poliisin entistä ja nykyistä korkeaa johtoa. Käräjäoikeus on hylännyt syytteet, mutta Helsingin hovioikeus käsittelee vielä juttua.
Vilhunen sai kymmenen vuoden tuomion törkeistä huumerikoksista samassa jutussa Aarnion kanssa. Lisäksi hän on saanut neljän kuukauden vankeustuomion kiristyksestä. Vilhunen on aiemmin ollut yksi United Brotherhood -liivijengin johtohahmoista.