Takaus- ja tekstiviestikulut toivat pikavipin ottaneelle lisälaskun – markkinaoikeus tulkitsi laittomaksi

Suomen Rahoitusyhtiön nettisivut kuvattuna 4. helmikuuta. / Suomen Rahoitusyhtiö HANDOUT / Suomen Rahoitusyhtiö / LEHTIKUVA
STT

STT

Kuluttaja hakee pikavippifirma Suomen Rahoitusyhtiö Oy:ltä tuhannen euron luottoa. Ennen luoton myöntämistä yhtiö haluaa maksullisen vakuuden, ja sitä tarjoaa yhtiön oman järjestelmän kautta Servipro -niminen yritys.

Vakuus on otettava tekstiviestitse, mutta viestistä tulee samalla ylimääräinen tekstiviestikulu yritykseltä Teleone . Jos ylimääräisiä kuluja ei maksa, luvassa on yhteydenotto esimerkiksi Pipa Business Oy:ltä , perintätoimisto Rq Tieto Oy:ltä ja lakiasiaintoimisto Hasa Bros Oy:ltä .

Perintäkirjeissä uhataan maksuhäiriömerkinnällä, käräjäoikeudella ja huomattavilla lisäkuluilla. Pipa Business haastaa kuluttajia oikeuteen maksamattomista kuluista.

– Lainsäädäntö nimenomaan kieltää tämän tyylisten menettelyiden käyttämisen, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Mika Hakamäki STT:lle.

Tammikuussa markkinaoikeus määräsi Suomen Rahoitusyhtiön, sen läheisyhtiöt Rq Tiedon ja Hasa Brosin sekä yhden yhtiöissä toimineen vastuuhenkilön kieltoon, joka koskee pikaluottojen tarjoamista kuluttajansuojalain vastaisin ehdoin ja perusteettomien maksujen perimistä. Kieltoja on tehostettu 100 000 euron uhkasakolla.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteen mukaan markkinaoikeus katsoi yhtiöiden toimineen lainvastaisesti veloittaessaan ja periessään perusteettomia kuluja. Oikeus totesi, että yhtiöiden piti olla selvillä perimiensä saatavien perusteettomuudesta.

STT on nähnyt markkinaoikeuden päätöksen.

Oy-päätteinen yhtiö rekisteröity Seychelleille

Markkinaoikeus asetti kiellon tammikuun 17. päivänä. Taustalla on kuluttaja-asiamiehen hakemus, jossa arvioitiin vastaajien luotonannon ja saatavien perinnän menettelytapoja vuosina 2014 ja 2015.

Suomen Rahoitusyhtiö tarjosi luottoja muun muassa verkkosivuilla glee.fi, orkia.fi, siljalaina.fi, ottoraha.fi ja finnlaina.fi. Luoton myöntäminen ja saatavien perintä oli hajautettu useaan eri yhtiöön, joita oli rekisteröity Suomen lisäksi muun muassa Panamaan, Seychelleille ja Britanniaan.

Hakamäki arvioi, että lukuisien pöytälaatikkoyhtiöiden käytön tarkoitus oli lisätä kuluttajien perintäkuluja ilman, että yhtiöillä on liiketiloja tai työntekijöitä.

Pipa Business Oy:hyn ei kohdistu kieltoa, vaikka sekin on Suomen Rahoitusyhtiön läheisyhtiö. Hakamäki kertoo tämän johtuvan siitä, että yhtiö ei oy-päätteestään huolimatta ole Suomen rekisterissä, vaan se on rekisteröity Seychelleille. Yhtiön tuominen Suomeen tuomioistuimeen tai edes haasteen antaminen tiedoksi saati uhkasakon periminen olisi vaikea tai jopa mahdoton tehtävä.

– Silloin on mielekkäämpää hakea kotimainen vastapuoli, joka on oletettavasti olemassa kiellon antamisen jälkeenkin, Hakamäki selittää.

Virolaisia ei tavoitettu, kieltohakemukset peruttiin

Kotimainenkin vastapuoli voi panna pillit pussiin. Hakamäen mukaan sekä Suomen Rahoitusyhtiö että Rq Tieto ovat ajaneet itsensä selvitystilaan.

– Käsitykseni asian esittelijänä on se, että kun yrityksen nimi hapantuu tai kärsii kolauksen, yritykset ajetaan alas ja toimintaa jatketaan uusilla yrityksillä ikään kuin puhtaalta pöydältä, hän sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsitys on, että yritysten taustahenkilöt jatkavat toimintaa uusin yrityksin. Hakamäki kertoo käsityksenään, että yksi tällainen on P2P Finland Oy .

Se, että vastaaja lakkaa olemasta kesken prosessin, on Hakamäen mukaan aina riskinä. Siksi vastapuoliksi haettiin myös luonnollisia henkilöitä, jotka olivat yhtiöissä vastuuasemissa.

– Tarkoitus on se, ettei lainvastaista toimintaa voida harjoittaa niin, että aina perustetaan uusia yrityksiä.

Kuluttaja-asiamies haki kieltoa alun perin kahdelle suomalaiselle ja kahdelle virolaiselle. Viron kansalaisten osalta hakemuksista luovuttiin vuonna 2018, koska markkinaoikeus ei saanut haastetta heille tiedoksi ja tapaus jumitti oikeudessa useita vuosia. Hakamäki perustelee hakemusten perumista sillä, että näin asia saatiin etenemään edes kotimaisten yritysten ja henkilöiden osalta.

Kieltoon määrätty henkilö oli päättävässä asemassa Rq Tiedossa ja Hasa Brosissa sekä keskeisessä asemassa muissa kokonaisuuteen liittyvissä yrityksissä.

Valituslupa voi vielä pitkittää prosessia

Oman ilmoituksensa mukaan Suomen Rahoitusyhtiö toimi verkossa portaalina yksityishenkilöiden välisessä luotonannossa eikä myöntänyt kuluttajaluottoja. Kuluttaja-asiamies puolestaan tulkitsee, että järjestelyllä pyrittiin kiertämään kuluttajansuojalain säännöksiä. Samoin tilanteen näki markkinaoikeus.

Hakamäen mukaan vastaajilla on 60 päivää aikaa hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Jos valituslupaa ei haeta, päätös on lainvoimainen maaliskuun 17. päivän jälkeen.

Jos vastaajat hakevat valituslupaa, päätös ei tule voimaan vielä maaliskuussa. Hakamäki kertoo, että korkeimmalla oikeudella menee keskimäärin 6–8 kuukautta ilmoittaa, myöntääkö se valitusluvan.

Valituslupa tarkoittaisi, että asian käsittely jatkuu korkeimmassa oikeudessa. Jos valituslupaa ei myönnetä, päätös on lainvoimainen korkeimman oikeuden ilmoituspäivästä alkaen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.