Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"Miten tämä edes on elokuvataidetta", The Whalen ohjaaja kysyi itseltään

Kirjallisuuden professori Charlie opettaa kirjoittamista etänä. Pidetty opettaja keksii outoja syitä sille, miksi hän ei laita läppärinsä web-kameraa päälle.

Todellinen syy on sama, jonka vuoksi Charlie ei halua tavata ketään. Hän häpeää itseään. Charlie painaa lähes 300 kiloa ja on sydänkohtauksen partaalla.

Koko elokuva The Whale tapahtuu pienessä asunnossa, jonka vanki Charlie on omasta tahdostaan. Hän kokee syyllisyyttä entisen elämänsä ratkaisuista.

– Päähenkilö ei juuri liiku. Mietin, miten tämä edes on elokuvataidetta ja elokuvakerrontaa, ohjaaja Darren Aronofsky kertoo kysyneensä itseltään.

– Käsikirjoitus oli mitä vaikuttavin. Jos pääsee sellaisen henkilön sieluun ja mieleen, joka ei ensin vaikuta lainkaan samastuttavalta, ollaan elokuvan ytimessä.

The Whale on epätavallisista aiheista tunnetun Aronofskyn uusi elokuva. Unelmien sielunmessulla (2000) läpimurtonsa tehneen ohjaajan elokuvat ovat käsitelleet henkisiä ja fyysisiä äärirajoja. Tunnetuimpia ovat The Wrestler – Painija (2008) ja Black Swan (2010).

Aronofsky panee yleisönsä koville, ja uralla on näyttäviä kompastumisia. Vanhaa Testamenttia tulkitseva Noah (2014) on Hollywoodin viime vuosikymmenen isoja floppeja.

Ohjaajan mukaan ei ole lopulta eroa, filmaako hän Raamattua vai yhden tilan näytelmää.

– Vaadittava ammattitaito on sama, ja tärkeintä on yleisön reaktio, Aronofsky sanoo.

– Itselleni olen edelleen aika kova, vaikken ehkä ole enää sama elokuvantekijä kuin parikymppisenä.

Juho Kuosmanenkin ohjaajaehdokkaana

Venetsian elokuvajuhlien kilpasarjassa maailmanensi-iltansa saanut The Whale perustuu Samuel D. Hunterin näytelmään vuodelta 2012. Aronofsky hankki elokuvaoikeudet Protozoa-tuotantoyhtiölleen. Tarkoitus oli, että ohjaajaksi tulisi joku muu.

Kerran ohjaajaksi ehdittiin jo julkistaa Tom Ford, mutta tuotanto peruuntui. Ohjaajaehdokkaista muiden muassa George Clooney ja Juho Kuosmanen saivat käsikirjoituksen luettavaksi.

Lopulta Aronofsky päätti ohjata itse. Ratkaisuun liittyi näyttelijän löytyminen. Roolitus oli yksi suurista haasteista.

– Tapasin kaiken kokoisia ja muotoisia näyttelijöitä ja ajattelin jokaista planeetan elokuvatähteä. Kukaan ei sytyttänyt, Aronofsky kuvailee.

The Whalesta tuli Charlieta näyttelevän Brendan Fraserin paluuelokuva. Parikymmentä vuotta sitten Fraser oli yksi Hollywoodin suurista tähdistä. Fraserin suuret hitit olivat kolme Muumio-seikkailua, joista ensimmäinen valmistui 1999 ja viimeinen, Muumio: Lohikäärmekeisarin hauta, vuonna 2008.

Sitten hän melkein katosi, tai ei ainakaan tehnyt merkittäviä elokuvia.

– Tapasin Brendanin. Hän oli maanläheinen herrasmies, ja näin heti, että hänen kanssaan olisi miellyttävää työskennellä, Aronofsky kertoo.

– Tällainen tarina on inhimillisyyden tutkimista, jossa näyttelijältä vaaditaan jotain aivan epätavallista. Brendanissa oli yhä tähtienergiaa, jota Charliessakin piti olla, ohjaaja sanoo.

Pandemia lykkäsi vuodella

Fraserin koekuvaukset Sadie Sinkin kanssa olivat läpimurto. Aronofsky kertoo kaiken näyttäneen upealta. Oli helmikuu 2020, ja tuotannon oli määrä alkaa melkein saman tien. Silloin iski pandemia.

Elokuvaa päästiinkin kuvaamaan yli vuotta myöhemmin. Stranger Thingsista tunnettu Sink näyttelee Charlien tytärtä, Samantha Morton hänen ex-vaimoaan ja Hong Chau kotihoitajaa. Roolinsa raskaasti maskeerattuna näyttelevä Fraser on nyt saanut pääosastaan Oscar-ehdokkuuden.

– The Whalessa on kyse valosta ja pimeydestä. Jotta voin olla rehellinen Charlien hahmosta, on näytettävä myös hänen pimeä puolensa. Toisten ihmisten kautta paljastuu masentuneen ja itsetuhoisen hahmon valo.

– Olen todella ylpeä näyttelijöiden työstä, Aronofsky sanoo.