Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Selvitys: Opiskelijoiden yhdenvertaisuus ei toteudu ammattikoulujen näyttötoiminnassa

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien vaihtelevat käytännöt näyttöjen toteuttamisessa ja arvioinnissa kohtelevat opiskelijoita epätasa-arvoisesti, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamasta selvityksestä. Näyttöjen arvosanoihin vaikuttaa se, kuka tai ketkä osallistuvat näytön arviointiin ja näytetäänkö osaaminen oppilaitoksessa vai työpaikalla.

Selvityksestä kertovan tiedotteen mukaan näyttöjen arvosanat ovat keskimäärin parempia silloin, kun työelämän edustaja osallistuu arviointiin ja kun näyttö järjestetään työpaikalla. Heikoimmat arvosanat opiskelijat saavat puolestaan silloin, kun osaaminen osoitetaan oppilaitoksessa ja näytön arvioivat koulutuksen järjestäjät, kerrotaan Karvin tiedotteessa.

Perustutkinnoista neljännes tehdään oppilaitoksissa

Koulutuksen järjestäjien ja tutkintojen välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka suuri osuus näytöistä toteutetaan aidoissa työelämän tilanteissa.

Perustutkintojen näytöistä reilu neljännes tehdään oppilaitoksissa, kun taas erikoisammattitutkintojen näytöt suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla.

Lähes kaikki terveys- ja hyvinvointialojen sekä kaupan ja hallinnon alan näytöt järjestetään työpaikoilla. Sen sijaan enemmistö esimerkiksi humanististen ja taidealojen näytöistä toteutetaan oppilaitosympäristöissä, Karvin tiedotteessa sanotaan.

– Opiskelijan kannalta näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa on tärkeää, sillä se tarjoaa opiskelijoille suoran kontaktin työnantajiin ja tukee näin opiskelijan työllistymistä ja verkostoitumista työelämän kanssa, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen Karvin tiedotteessa.

Joka kymmenes näyttö ilman toista arvioijaa

Selvityksen mukaan lain edellyttämä kahden arvioijan osallistuminen näytön arvosanasta päättämiseen ei toteudu noin joka kymmenennen näytön arvioinnissa. Lisäksi työelämän edustajat osallistuvat vain harvoin oppilaitoksissa toteutettujen näyttöjen arviointiin, ja kaiken kaikkiaan noin neljäsosa näytöistä on arvioitu ilman työelämän edustajaa.

Opettajan ja työelämän yhdessä arvioimien näyttöjen osuus on yli 90 prosenttia kasvatusaloilla ja terveys- ja hyvinvointialoilla. Sen sijaan muun muassa tekniikan aloilla opettajien ja työelämän edustajien yhdessä arvioimien näyttöjen osuus on vain reilut puolet.

Selvityksen mukaan myös työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa on edelleen kehitettävää.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteutti ammatillisen koulutuksen näyttötoiminnan laatua koskevan selvityksen vuonna 2022. Selvityksen aineisto kattoi noin 350 000 opiskelijan näyttöjen tiedot.