Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun odotetaan keskiviikkoiltana Suomen aikaa tapaavan yhdysvaltalaisen virkaveljensä Antony Blinkenin Washingtonissa.
Aiemmin julkaistujen mediatietojen mukaan Yhdysvaltain hallinto olisi valmis myymään Turkille sen kaipaamia F-16-hävittäjiä. Kaupan yhtenä tavoitteena olisi taivutella Turkki ratifioimaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon.
Hävittäjien myynti Turkille edellyttää hyväksyntää kongressilta, jossa kaikki edustajat eivät katso kauppoja hyvällä. Cavusoglu on kuitenkin sanonut luottavansa kaupan toteutumiseen.
Yhdysvaltain ja Turkin suhteet ovat olleet hyiset Turkin ostettua Venäjältä ilmatorjuntaohjuksia ja ylläpidettyä muutenkin läheisiä suhteita Moskovaan. Turkkia puolestaan hiertää se, että Yhdysvallat on tukenut YPG-järjestön kurditaistelijoita Syyriassa.
Turkin mukaan YPG on osa Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta, jonka kanssa Turkki on taistellut jo kohta 40 vuotta ja jota Turkki, EU ja Yhdysvallat pitävät terroristijärjestönä.
Turkin ulkoministerin ensimmäinen vierailu Nato-kumppanin luona
Välien tulehtuneisuutta kuvaa, että Turkin ulkoministerillä kesti melkein kaksi vuotta saada kutsu Washingtoniin presidentti Joe Bidenin hallinnon valtaan astumisen jälkeen.
Turkin ja Yhdysvaltojen suhteet kokivat kovan kolauksen vuonna 2019, kun Nato-kumppani Turkki hankki Venäjältä S-400-ohjusjärjestelmän. Tämän seurauksena Yhdysvallat sulki Turkin pois F-35-hävittäjäohjelmasta turvallisuussyihin vedoten.
Yhdysvaltain kongressissa jotkut edustajat vastustavat F-16-kauppoja Turkin kanssa sen Syyria-politiikan sekä heikon ihmisoikeustilanteen vuoksi.
– (Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin) toistuvat hyökkäykset Syyrian kurdiliittolaisiamme vastaan sekä jatkuva Venäjän liehitteleminen – mukaan lukien Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden viivästyttäminen – ovat edelleen vakavia huolenaiheita, demokraattisenaattori Chris Van Hollen sanoi lausunnossaan Reutersin mukaan.
– Jotta Turkki voisi saada F-16-hävittäjät, tarvitsemme takeet siitä, että näihin huolenaiheisiin puututaan, hän sanoi.
Erdoganin ehdot Nato-jäsenyyden ratifioimiselle muuttuneet
Erdogan on jatkuvasti muuttanut ehtojaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Hän puhui sunnuntaina turkkilaismedian mukaan "yli sadan, noin 130 terroristin" luovuttamisesta edellytyksenä sille, että Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, kun aiemmin hän puhui kymmenistä ihmisistä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi STT:lle, ettei Suomeen ole saatu tietoa tai listausta henkilöistä, joihin Erdogan tällä viittasi.
Viime päivinä myös Ruotsin ja Turkin välejä hiersi myös Erdogan-nukketempaus, jossa kurdiryhmään kuuluvat aktivistit nostivat Erdogania esittävän nuken roikkumaan pää alaspäin Tukholman kaupungintalolla "kuvaamaan diktaattorien kohtaloa".
Tämän seurauksena tällä viikolla peruuntui Suomen, Ruotsin ja Turkin parlamentin puhemiesten tapaaminen Turkissa.