Sotatilalain julistaminen Venäjän pakkoliittämillä ukrainalaisalueilla kertoo siitä, että Venäjä kokee tarvetta nujertaa paikallisväestön ja partisaanien vastarintaa, arvioi Venäjän strategisesta kulttuurista väitellyt, Jyväskylän yliopistossa opettava Martti J. Kari.
Lisäksi Venäjä haluaa näin osoittaa Ukrainalle, että liitetyt alueet ovat osa Venäjää ja Venäjä tekee siellä mitä haluaa, Kari sanoo.
– Venäläiset ovat hätää kärsimässä ja yrittävät koventaa puolustusta tällä, että he julistavat sotatilalain. Se tarkoittaa sitä, että sekä asevoimat että kansalliskaarti saavat lisää valtuuksia voimankäyttöön ukrainalaisia vastaan, Kari sanoo STT:lle.
Julistuksen myötä Venäjä saa omien lakiensa mukaan valtuudet esimerkiksi perustaa liikenteen tarkastuspisteitä, tehdä ratsioita ihmisten kodeissa, pidättää ihmisiä määräämättömäksi ajaksi ja perustaa leirejä ihmisille, joiden epäillään olevan Ukrainan puolella.
Karin mukaan paikallinen väestö ei varmaankaan hyväksy venäläisten miehitystä ja väestön pakkosiirtoja.
– Väestö on varmaankin passiivisessa vastarinnassa, ja sillä alueella toimii jonkin verran alueellisia joukkoja eli partisaaneja ja erikoisjoukkoja. Ja väestö tukee niitä.
Venäläiset tulevat Karin mukaan todennäköisesti käyttämään sotatilalain julistusta myös siten, että yhteydenpitoa Ukrainan suuntaan vaikeutetaan esimerkiksi keräämällä ihmisiltä kännykät.
– Etenkin nyt partisaanien vastainen sota on tärkeä, koska Kertshin silta ei vedä. Logistiikka tulee Krimille rantarataa pitkin sieltä mielikuvitustasavalloista, ja partisaanit toimivat varmasti rataa vastaan. Venäläiset taas yrittävät kitkeä vastarintaliikettä pois.
Venäjän suunnittelemat väestön pakkosiirrot voivat johtaa levottomuuksiin, Kari ennakoi. Niiden tukahduttamiseen Venäjä voi käyttää kansalliskaartia, jolla on Venäjän lain mukaan valtuudet ampua aseettomia mielenosoittajia kovilla. Koska valekansanäänestykset hyväksyivät alueiden liittymisen Venäjään, ovat mielenosoittajat nyt venäläisiä eikä ukrainalaisia.
–He ovat Venäjän kansalaisia, jolloin kansalliskaarti voi käyttää tulta heitä vastaan. Tällä tavalla tämä venäläinen ajattelu menee, kaikki on täysin laillista, Kari sanoo.
Kari ei pidä todennäköisenä, että neljän miehitetyn alueen sotatilaa laajennetaan muualle tai koko Venäjän kattavaksi.
Haavisto: Kuvaa Venäjän pyrkimystä saada miehitetyt alueet hallintaansa
Sotatilan julistaminen kuvastaa Venäjän pyrkimystä saada Etelä- ja Itä-Ukrainan miehitetyt alueet hallintaansa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Venäjä liitti yksipuolisesti neljä Ukrainan aluetta itseensä niillä järjestettyjen valekansanäänestysten jälkeen. Haaviston mukaan Venäjän liikekannallepano, valeäänestykset, laittomat alueliitokset ja nyt sotatilan julistaminen eskaloivat tilannetta edelleen näillä alueilla.
– Tosiasiassahan Venäjällä ei ole näihin alueisiin täyttä kontrollia, Haavisto sanoo.
Myös Haavisto sanoo, että sotatilajulistus antaa miehitettyjen alueiden viranomaisille laajemmat toimivaltuudet. Ne voivat ministerin mukaan lisätä paikallisen väestön ahdinkoa.
– Jos siellä on ihmisiä, jotka vastustavat Venäjän hallintoa, heidän asemansa käy tukalammaksi tämän myötä, hän sanoo.
Haavisto odottaa, että lähipäivät tulevat näyttämään, kuinka paljon uudet toimet lisäävät siviilien ahdinkoa alueella. Hän huomauttaa, että Venäjän iskut siviilikohteisiin eri puolilla Ukrainaa lisäävät jo painetta uusien Venäjän-vastaisten pakotteiden asettamiselle ja vanhojen valvonnan tiivistämiselle.
– Sotatilalain osalta nähdään, sisältyykö siihen sellaisia ihmisoikeusloukkauksia, joihin on tarpeellista reagoida edelleen.
Haavisto kommentoi asiaa STT:lle Lontoosta käsin. Haavisto tapasi Britannian ulkoministerin James Cleverlyn keskiviikkona.