Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

"En lämpene sille, että vammaisuutta kiintiöitäisiin" – ministeri Sarkkisen esitys vammaisten palkkaamisesta ei sytytä suuria puolueita tai Invalidiliittoa

Suuret puolueet ja Invalidiliitto eivät lämpene sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) ajatukselle asettaa yrityksille kiintiöitä vammaisten palkkaamiseksi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo STT:lle, että hän haluaisi ennen kaikkea keskittyä hallitusohjelmassa määriteltyjen hankkeiden käynnistämiseen ja toimeenpanoon.

– Porkkanakeinoja on nyt mittavasti ja työministerinä haluan keskittyä siihen, että nämä asiat saadaan kunnolla käyntiin, Haatainen sanoo.

Haatainen viittaa hallitusohjelman tavoitteisiin osatyökykyisten työllistämiseksi. Niihin lukeutuu muun muassa uusi valtionyhtiö Työkanava, jonka tehtävänä on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä ihmisiä. Yhtiö on aloittamassa toimintansa syksyn aikana.

Lisäksi syksyn aikana hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle lakiesitys palkkatuen uudistamisesta niin, että uusia yrityksiä tulee tuen piiriin. Haatainen mainitsee myös tavoitteen työllistää vaikeasti työllistyviä julkisten hankintojen avulla. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Invalidiliiton kaipaama hanke ei etene

Ennemmin muita toimenpiteitä kokeilisi työministerin ohella Invalidiliitto. Liiton työelämäasiantuntija Sinikka Winqvist odottaa Haataisen tavoin Työkanavan ja palkkatukiuudistuksen kohtaloa.

Hän myös mainitsee työolosuhteiden järjestelytuen, jonka myöntämisestä työ- ja elinkeinoministeriö vastaa. Sen avulla työpaikoille voidaan järjestää esimerkiksi tarvittavia autopaikkoja, esteettömyyttä ja perehdytystä.

– Siitä pitäisi enemmän tiedottaa yrityksille, että on tällainen mahdollisuus, Winqvist sanoo.

Winqvist kaipaisi myös hallitusohjelmassa mainittua lineaarista työkyvyttömyyseläkettä. Malli tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläke pienenisi asteittain, jos sitä nostava henkilö menisi töihin. Tämä kannustaisi vammaisia, osatyökykyisiä ja pitkäaikaissairaita siirtymään työelämään, Winqvist uskoo.

Mallin käyttöönotosta sovittiin hallitusohjelmassa. Heinäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin tiedotti, että sen valmistelu ei etene, koska sitä valmistellut kolmikantainen työryhmä ei päässyt asiasta sopuun. Valtion puolelta Sarkkisen oma ministeriö osallistui mallin valmisteluun.

Nykytoimet eivät riitä Sarkkiselle

Sarkkinen esitti ajatuksen Helsingin Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin tiistaiaamulla.

Sarkkinen tarkensi myöhemmin STT:lle, että työvoimapulan ja pienenevien ikäluokkien aikakaudella on hänen mukaansa oleellista edistää myös vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä.

– Meillä ei ole varaa haaskata kenenkään potentiaalia, ja työelämän inklusiivisuutta pitäisi pystyä parantamaan niin, että erilaisten ihmisten työpanosta arvostetaan ja hyödynnetään. Esimerkiksi vammaisten työllisyysaste on matala, vaikka moni heistä on hyvin koulutettu, hän sanoo STT:lle.

Sarkkisen mukaan hallituksen tekemät toimet osatyökykyisten työllistämiseksi ovat tärkeitä, mutta hän ei ole täysin vakuuttunut tehtyjen toimien riittävyydestä. Ministerin mielestä kiintiölaki toisi työmahdollisuuksia useamman saataville.

– Se voisi myös muuttaa asenteita ja normeja, kun ihmiset pääsisivät laajemmin työmarkkinoille ja nähtäisiin, että myös vammaisilla tai osatyökykyisillä on työhaluja ja osaamista annettavana.

Sarkkinen viittaa esimerkiksi Saksassa käytettävissä olevaan malliin, joka velvoittaa yli 20 henkeä työllistävät työnantajat työllistämään vammaisia vähintään viisi prosenttia työvoimansa kokonaismäärästä. Kiintiön laiminlyönti johtaa kuukausittaiseen sakkoon, joka käytetään vammaisten työllisyyspalveluiden rahoitukseen.

Haatainen ei mallista vakuutu. Hän viittaa kansainvälisiin vertailuihin.

– Näyttää siltä, että Pohjoismaissa, joissa pakottavaa lainsäädäntöä ei ole käytössä, on kuitenkin paremmin tilastot osatyökykyisten työllistämisessä, Haatainen sanoo.

Suuret puolueet torjuvia

Sarkkisen esitys ei saa lämmintä vastaanottoa muistakaan suurista puolueista. Toiseksi suurinta hallituspuoluetta keskustaa johtava Annika Saarikko sanoo Sarkkisen olevan oikeilla jäljillä siinä, että suomalaisessa työelämässä on liian vähän sijaa osatyökykyisille.

– En kuitenkaan kylmiltään lämpene sille, että vammaisuutta kiintiöitäisiin tällä tavalla, Saarikko sanoo.

STT ei tavoittanut muita hallituspuolueita eli vihreitä ja RKP:tä kommentoimaan Sarkkisen avausta.

Sarkkinen totesi, ettei usko hänen ehdotuksensa toteutuvan tällä vaalikaudella. Vaaleihin on kahdeksan kuukautta, joten nykyhallituksella alkaa olla kiire saada viimeiset lakiesityksensä eduskuntaan.

Idean toteutus ei tosin näytä todennäköiseltä myöskään vaalien jälkeen, sillä myös keskeiset oppositiopuolueet ovat nihkeällä linjalla.

Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kiinnittää huomiota palkkatuen uudistamiseen ja Työkanavan käynnistymiseen. Hän pelkää, että kiintiöt nostaisivat yritysten kynnystä työllistää ketään. Kokoomus edistäisi osatyökykyisten töihin pääsyä ennemmin työnantajille annettavilla porkkanoilla.

– Lisävelvoitteet yrittäjille kääntyvät yleensä työllisyyden vahingoksi, hän sanoo.

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio vastasi soittopyyntöön tekstiviestillä, jonka mukaan yrityksillä on oltava vapaus päättää, keitä ne työllistävät.