Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hallitus laajentaa paperittomien oikeuksia terveydenhuoltoon

Kiireettömiä palveluja tarjottaisiin jatkossa esimerkiksi raskaana oleville ja tartuntatautien hoitoon.

Hallitus haluaa selkeyttää paperittomien henkilöiden terveydenhuoltoon liittyvää lainsäädäntöä.

Lakiesityksen mukaan aikuisilla olisi oikeus saada tiettyjä välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluja kiireellisen hoidon lisäksi. Välttämättömyyden arvioisi terveydenhuollon ammattihenkilö potilaan tilanteen perusteella.

Välttämättömäksi hoidoksi voitaisiin katsoa esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, tietyt pitkäaikaissairauksien hoitoon liittyvät palvelut sekä tartuntatautien takia tarvittavat terveystarkastukset, rokotukset ja hoito.

Alaikäiset paperittomat saisivat samat terveydenhuollon palvelut kuin ne alaikäiset, joilla on Suomessa kotikunta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hoitoa saavien henkilöiden tulisi ensisijaisesti itse vastata hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Toissijaisesti valtio korvaisi hyvinvointialueille kustannukset asiakasmaksun ylittävältä osalta.

Nykyinen laki rikkoo ihmisoikeussopimuksia

Hallituksen mukaan lakiin ehdotettavalla muutoksella turvattaisiin nykyistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja kansallisen perustuslain velvoittama oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin. YK:n ihmisoikeussopimusten valvojat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö takaa riittävällä tavalla henkilöiden yhtäläistä oikeutta terveydenhuoltoon.

Suomessa on arvioitu olevan 3000–6000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa ihmistä. Lakiesitys koskisi henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia sekä henkilöitä, jotka ovat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa. Sen piirissä olisivat myös EU- tai ETA-valtioiden ja Sveitsin kansalaiset, joita ei ole vakuutettu toisessa EU-maassa tai joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä heidän perheenjäsenensä.

Oikeuden ulkopuolelle rajataan kuitenkin henkilöt, jotka oleskelevat Suomessa vain lyhytaikaisesti ja henkilöt, jotka matkustavat Suomeen yksinomaisena tarkoituksenaan käyttää maan terveyspalveluja.