Eduskunta hyväksyi rajavartiolain ja valmiuslain muutokset, mutta keskustelua rajavartiolaki herätti yhä

Eduskunta hyväksyi pitkään puidun rajavartiolain tiukentamisen torstaina. Rajavartiolakiin on tulossa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sulkea rajanylityspaikkoja poikkeustilanteissa. Lainsäädännön uudistamisen takana on pelko siitä, että Venäjä yrittäisi vaikuttaa Suomeen järjestämällä rajalle suuria määriä turvapaikanhakijoita.

Lakimuutos aiheutti paljon puhetta täysistunnossa vielä toisessa käsittelyssäkin. Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz nosti tikun nokkaan valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen näkemykset, joita tämä esitti viime perjantaina julkaistussa STT:n jutussa. Ojanen kritisoi nyt hyväksyttyä lakia muun muassa siitä, että se edes teoriassa antaa mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaun yhdelle rajanylityspaikalle.

– Riippumatta siitä, mitä eduskunta sanoo, mitä perustuslakivaliokunta sanoo, mitä hallintovaliokunta sanoo, niin meidän johtavan valtiosääntöasiantuntijan mielestä se on liian vähän. Miksi se on liian vähän? Jotta oikeus hakea turvapaikkaa toteutuisi tehokkaasti, Zyskowicz sanoi.

Lain perusteella hallituksella on vastuu päättää raja-asemien sulkemisesta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, eikä Ojanen välttämättä usko hallituksen kykyyn huomioida perus- ja ihmisoikeudet.

Zyskowicz sanoi lain asettavan kovat edellytykset sellaiselle tilanteelle, että rajanylitys voitaisiin keskittää vain yhdelle rajanylityspaikalle, ja "valtioneuvosto tietysti noudattaa niitä ja oikeuskansleri valvoo".

"Neljä valtiosääntöasiantuntijaa epäileväisiä"

Vasemmistoliiton Anna Kontula huomautti, että perustuslakivaliokunta ei ole käsitellyt hallintovaliokunnan mietintöä, joka oli sisällöllisesti eri kuin se, mistä perustuslakivaliokunta lausui.

– Itse olen bongannut julkisuudesta neljä eri valtiosääntöasiantuntijaa, jotka ovat esittäneet epäilyksiä sen suhteen, menikö nyt kaikki putkeen, ja aika näyttää, kävikö näin, Kontula sanoi.

Osa vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n edustajista on ollut sitä mieltä, että esitys olisi pitänyt käsitellä vielä uudelleen perustuslakivaliokunnassa. Tämä ei kuitenkaan saanut kannatusta äänestyksessä maanantaina.

Vihreiden Satu Hassi totesi torstaina, että hänestäkin olisi ollut hyvä, että perustuslakivaliokunta olisi kuullut asiantuntijoita vielä niistä muutoksista, mitä hallintovaliokunta teki hallituksen esitykseen, erityisesti EU-tuomioistuimen tuoreen päätöksen valossa.

– Minusta se on valitettavaa, mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä muutos rajavartiolakiin pitää hyväksyä.

Valmiuslakiin uusi poikkeusoloperuste

Rajavartiolain lisäksi eduskunta hyväksyi torstaina esityksen valmiuslain päivittämiseksi. Poikkeusolojen määritelmää täydennetään siten, että erilaiset hybridiuhat otetaan nykyistä kattavammin huomioon. Päivityksen myötä vakava hybridivaikuttaminen voi johtaa tiettyjen valmiuslain poikkeusolovaltuuksien käyttöönottoon.

Eduskunta teki valmiuslakia koskevan päätöksensä varsin harvoin käytetyssä kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä, mikä edellyttää vähintään viiden kuudesosan enemmistöä. Lain kiireellisen käsittelyn puolesta äänesti 147 kansanedustajaa, ja vain yksi olisi jättänyt sen lepäämään seuraavalle vaalikaudelle. Poissa oli 51 edustajaa.

– Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on viime kuukausina muuttunut perustavanlaatuisesti ja varsinkin erilaisen hybridivaikuttamisen riski on kasvanut. Olen iloinen, että valmiuslakiin saatiin näin nopeasti ja eduskunnan laajalla tuella lisättyä uusi poikkeusoloperuste, joka kattaa erityisesti hybridiuhat, kiitteli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) tiedotteessaan.

Eduskunnan nyt hyväksymät lait on tarkoitus esitellä presidentin vahvistettaviksi perjantaina.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut