Turkki haluaa Suomen luovuttavan 12 terroristiksi epäilemäänsä ihmistä, mutta uusia pyyntöjä ei ole tullut Suomelle – oikeusministeri Henrikssonin mukaan Suomi ei muuta tapaa, jolla luovutuspyyntöjä käsitellään

Turkki haluaa Suomen luovuttavan 12 terroristiksi epäilemäänsä ihmistä tiistaina solmitun sovun nojalla.

Turkin oikeusministeri Bekir Bozdag kommentoi asiaa Turkin oikeusministeriön verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa.

Suomi, Ruotsi ja Turkki solmivat tiistaina yhteisymmärrysasiakirjan, ja saavutetun sovun nojalla Turkki asettui kannattamaan maiden Nato-jäsenhakemuksia. Asiakirjan mukaan Suomi ja Ruotsi sitoutuvat käsittelemään Turkin terroristiepäiltyjä koskevat luovutuspyynnöt pikaisesti ja perusteellisesti.

Oikeusministeri Bozdag kertoo tiedotteessa Turkin haluavan Ruotsin luovuttavan 21 ihmistä, joten yhteensä maa haluaa Suomen ja Ruotsin luovuttavan 33 ihmistä asiakirjan nojalla. Turkin oikeusministeriön tiedotteen mukaan kyse on aiemmin jätetyistä luovutuspyynnöistä.

– Meidän ei tarvitse lähettää uusia kansioita (näihin henkilöihin liittyen). Kansiot ovat siellä, pyydämme uudelleen (Suomea ja Ruotsia) pitämään sanansa, Bozdag sanoo tiedotteessa.

Pyynnöt koskevat Bozdagin mukaan ihmisiä, joista kuusi on kurdijärjestö PKK:n ja kuusi Fethullah Gülenin mukaan nimetyn Gülen-liikkeen jäseniä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinto on syyttänyt Gülen-liikettä vuoden 2016 epäonnistuneesta vallankaappausyrityksestä. Gülen on kiistänyt liikkeensä yrittäneen vallankaappausta.

Suomi ei ole vastaanottanut uusia pyyntöjä

Luovutuspyynnöt käsitellään Suomessa oikeusministeriössä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo STT:lle, ettei ministeriön tietoon ole tullut keskiviikkoiltapäivään mennessä yhtään uutta luovutuspyyntöä Turkilta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi samoin keskiviikkona Madridissa medialle.

Henriksson kertoo, että tiistaina solmittu yhteisymmärrysasiakirja ei ole tuonut mitään uutta siihen, miten Suomi käsittelee luovutuspyynnöt.

– Säädöskehikko ei ole muuttunut miksikään, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa kyse on oikeudellisesta arvioinnista, josta virkamiehet vastaavat. Arviointi tehdään Henrikssonin mukaan Suomen lainsäädäntöön ja Euroopan neuvostoon pohjautuen.

– Ne eivät ole asioita, joita ministeri poliittisen harkinnan jälkeen päättäisi, sanoo Henriksson.

Oikeusministerit valmistelevat luovutuspyyntöpäätökset niin nopeasti kuin mahdollista. Jos Turkki esittäisi uusia luovutuspyyntöjä ihmisistä, joiden osalta Suomi on tehnyt jo päätöksen, Suomi Henrikssonin mukaan arvioisi, onko jotain muuttunut luovutusperusteissa.

Myös kaksi luovutuspyyntöä käsittelemättä

Turkin ja Suomen väliset luovutuspyynnöt ovat nousseet esille Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusta koskevassa sovussa. Turkki oli aiemmin keväällä vastentahtoinen kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä, koska maan mukaan Suomi on majoittanut terroristeja.

Suomi ei vuosina 2019–2022 ole suostunut luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita maa on epäillyt tai tuominnut kytköksistä terroristisina pitämiinsä järjestöihin. Suomi on suostunut kahteen luovutukseen, mutta molemmissa on ollut oikeusministeriön toimittamien asiakirjojen mukaan kyse seksuaalirikoksiin kytkeytyvistä asioista.

Turkki on oikeusministeriön virkamiesten mukaan myös jättänyt Suomelle tänä vuonna kaksi luovutuspyyntöä, jotka ovat yhä ratkaisematta.

Ministeriön kansainvälisen oikeusavun yksiköstä viestittiin STT:lle juhannusviikolla, että luovutuspyyntöjen käsittely mennee aikaisintaan loppukesään. Tasavallan presidentin kansliasta kerrottiin keskiviikkona, että pyyntöjä ei ole voitu ratkaista, koska kyseisiä henkilöitä ei ole tavoitettu.

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan Suomi noudattaa terrorismiepäilyissä Suomen omaa rikoslainsäädäntöä, jonka terrorismia koskevia pykäliä on taannoin päivitetty.

– Terrorismilainsäädäntömme on hyvällä tolalla ja vastaa erittäin hyvin keskeisten Nato-maiden lainsäädäntöä, sanoo Henriksson.

Luovutuspyynnöt sovittu käsiteltävän pikaisesti

Turkin, Ruotsin ja Suomen allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa muun muassa todetaan, että Suomi ja Ruotsi vahvistavat Turkin kanssa yhteistyötä terrorismin torjunnassa. Asiakirjassa käsitellään myös Turkin maille kohdistamia luovutuspyyntöjä.

Turkki on jo aiemmin esittänyt huolensa paitsi kurdijärjestö PKK:sta ja sen yhteistyöjärjestöistä myös Gülen-liikkeestä. Suomi ja Euroopan unioni pitävät kurdijärjestö PKK:ta terroristijärjestönä, mutta ei Gülen-liikettä.

Myös presidentti Sauli Niinistö totesi tiistaina sovun jälkeen Helsingin Sanomien mukaan, että Suomi pitää luovutuksissa yhä kiinni aiemmista linjoistaan. Jo ennen Madridin-kokousta Niinistö on viestinyt ottavansa Turkin turvallisuushuolet vakavasti.

Suomi luovuttaa oikeusministeriön mukaan ihmisiä Turkkiin, jos tietyt perusteet täyttyvät. Ensinnäkin epäillyn teon pitää olla säädetty rikokseksi molemmissa maissa, ja Suomessa teosta pitää voida rikoslain mukaan saada vähintään vuosi vankeutta. Suomi ei oikeusministeriön mukaan myöskään luovuta oman maansa kansalaisia.

Nämä ehdot eivät aiemmissa pyynnöissä ole täyttyneet.

Turkin valtionjohto on puolestaan kommentoinut "saaneensa neuvotteluissa sen, mitä halusi".

Niinistö kommentoi maanantaina, ettei Suomella ole käsittelemättömiä luovutuspyyntöjä, joita Turkki on esittänyt. Presidentin kanslian keskiviikkona STT:lle antaman täydennyksen mukaan ne päätökset on ratkaistu, jotka on voitu.

Turkin terroristeiksi epäilemiä ei ole luovutettu

STT:n aiemmin kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan Turkki on tehnyt Suomelle kymmenen luovutuspyyntöä vuosina 2019–2022. Pyynnöistä seitsemän on ratkaistu, ja kahteen luovutukseen suostuttiin. Molemmissa myönteisissä luovutuspäätöksissä kyse oli kotimaassaan seksuaalirikoksista syytetyistä tai tuomituista ihmisistä.

Turkki on aineiston perusteella pyytänyt Suomea luovuttamaan useita terroristeiksi epäilemiään ihmisiä, mutta Suomi ei ole suostunut luovutuksiin.

Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan muun muassa miehen, joka on tuomittu Turkin suurlähetystöön vuonna 2008 tehdystä polttopulloiskusta. Turkin mukaan teolla oli kytkös PKK-järjestöön ja tekoa edeltävänä päivänä Turkin suurlähetystön edustalla oli mielenosoitus kurdien puolesta.

Turkki on myös pyytänyt Suomea luovuttamaan ihmisiä, joilla on maan mukaan ollut kytkös Turkin aseellisena terroristijärjestönä pitämään Gülen-liikkeeseen. Luovutuksia on pyydetty muun muassa sillä perusteella, että henkilöt ovat käyttäneet Bylock-nimistä pikaviestinsovellusta. Turkki on pitänyt sovellusta merkkinä Gülen-liikkeeseen kytkeytymisestä.

Oikeusministeriön päätösten mukaan yksi miehistä olisi tuomittu yli kuuden vuoden vankeusrangaistukseen kotimaassaan terrorijärjestön jäsenyyden vuoksi.

Lisäksi Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan miehen, joka kritisoi presidentti Erdogania sosiaalisessa mediassa.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut