Luontopolkuja on käytetty Suomessa merkittävästi aiempaa enemmän koronapandemian aikana. Näyttää myös siltä, että lisääntynyt käyttö on ainakin osittain pysyvää eikä ole jäämässä pois, vaikka olemme palaamassa niin sanottuun uuteen normaaliin, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Nieminen.
Suomessa on suuri määrä ylläpidettyjä luontopolkuja, ja vielä valtavasti enemmän jokamiehenoikeudella esimerkiksi metsiin syntyneitä polkuja. Jyväskylän yliopiston Lipas-järjestelmään on kirjattu yhteensä 619 ylläpidettyä luontopolkua. Lipas on kaikille avoin tietokanta, jossa on tietoa Suomen julkisista liikuntapaikoista ja virkistyskohteista.
Lipas-järjestelmän projektipäällikkö Tapani Laakso sanoo, että koronapandemian aikana uusia virkistyskohteita ja ulkoilualueita on kirjattu järjestelmään todella paljon.
– Luontopolkujen määrä ei ole juurikaan kasvanut, mutta tieto jo olemassa olevista kohteista on lisääntynyt: luonnossa on todella liikuttu selvästi enemmän, ja aiemmin vieraammillekin kohteille on nyt löydetty.
Laakson mukaan luontopolkuja on eniten suurissa kaupungeissa, sillä kaupungeilla on parhaat resurssit rakentaa, ylläpitää ja kunnostaa virallisia kohteita. Pienemmissä kunnissa taas on selvästi enemmän epävirallisia, metsiin ja puistoihin syntyneitä polkuja.
Matti Nieminen puolestaan kertoo, että Suomen luontopolut ovat yleisesti ottaen melko hyvässä kunnossa, sillä niillä on yleensä myös vastuulliset ylläpitäjänsä.
Kansallispuistojen käyntimäärät olivat viime vuonna 25 prosenttia korkeammat verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Kaikille Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitamille retkeilykäytössä oleville kohteille tehtiin viime vuonna 8,5 miljoonaa käyntiä. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet sekä muut merkittävät suojelu-, erämaa-, kulttuuriperintö- ja retkeilykohteet.
Esteettömyydessä on puutteita
Pandemian aikana luontopolkujen käyttäjäryhmät ovat Laakson mukaan monimuotoistuneet.
– Kun liikuntapaikat olivat kiinni, moni uusi käyttäjäryhmä niin sanotusti löysi luonnon. Tämä on saanut aikaan myös sen, että kohteiden ylläpitäjille on tuotu esiin uusiakin tarpeita. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyviä puutteita on raportoitu aiempaa enemmän.
Niemisen mukaan luontopolkuja käyttävät eniten korkeasti koulutetut ja työlliset ihmiset, joilla menee yleisesti ottaen elämässään melko hyvin. Vastaavasti elämän haasteet voivat nostaa kynnystä myös luontoon hakeutumiselle.
Suomessa on Niemisen mukaan tehty myös tutkimuksia, jotka osoittavat suomalaislasten ja -koululaisten löytävän edelleen tiensä luontoon, vaikka polarisoitumista paljon ja olemattomasti ulkoilevien lasten ja nuorten välillä on havaittu.
– Ei siis onneksi näytä siltä, että lapset olisivat jäämässä suurena joukkona luonnon ulkopuolelle, vaikka tällainen mielikuva voi helposti syntyä nykyisestä pelisukupolvesta. On tärkeää, että myös tulevat sukupolvet ja uudet suomalaiset osaavat ja haluavat liikkua luonnossa, sillä sehän on meidän suuri mahdollisuutemme ja vahvuutemme.
Pohjanmaalla käydään ahkerasti poluilla
Luontopolkuja käytettiin aktiivisesti jo ennen koronapandemiaa, osoittaa Kokkolassa vuoden 2018 lopulla toteutettu viheraluekysely, johon vastasi yhteensä noin 700 kokkolalaista kaikista ikäryhmistä. Vain muutama prosentti vastaajista oli alaikäisiä.
Noin 20 prosenttia kyselyyn vastaajista kertoi tuolloin käyttävänsä luontopolkuja vähintään muutaman kerran viikossa, vajaat 30 prosenttia vähintään pari kertaa kuukaudessa ja loput joitakin kertoja vuodessa.
– Jos kysely olisi tehty korona-aikana, luvut olisivat varmasti vielä paljon suuremmat. Kyselyn perusteella aktiivisimpia luontopolkujen käyttäjiä ovat 31–40-vuotiaat naiset, mutta heidän osuutensa todennäköisesti korostui sen takia, että he olivat aktiivisimpia vastaajia, sanoo Kokkolan kaupunginpuutarhuri Sini Sangi.
Kaikista viheralueista tärkeimpinä pidettiin kyselyssä luontopolkuja, lähimetsiä ja pyöräreittejä. Myös nuotiopaikat ja talvikävelyreitit koettiin hyvin tärkeiksi.
Tampereella puolestaan selvitettiin kaupunkilaisten kokemuksia luontopoluista vuonna 2017. Kyselyyn vastasi reilut 300 aikuista. Kyselyn mukaan ylivoimaisesti tärkein syy luontopolkujen käyttämisen taustalla oli virkistäytyminen ja rauhoittuminen, toiseksi tärkein kuntoilu ja kolmanneksi tärkein luontoon tutustuminen ja oppiminen.