Kielitaito ja suomalaisen työelämän tuntemus ovat avainasemassa työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön ehkäisemisessä. Asiaa käsiteltiin keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä mediatilaisuudessa.
Aihe on ajankohtainen, sillä noin 25 000 Ukrainasta paennutta on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Monilla on hyvä koulutus, mutta kielitaidossa on puutteita, valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth kertoi tilaisuudessa.
– Moni ukrainalainen etsii parhaillaan työtä, mutta heidän tuntemuksensa Suomen työmarkkinoiden pelisäännöistä on vähäinen, Roth sanoi puheenvuorossaan.
Kansainvälistyminen Suomessa verkkaista
Työmarkkinat ovat Suomessa kansainvälistyneet eurooppalaisittain hitaasti, hallitusneuvos Olli Sorainen kertoi esityksessään. Kunnollisen sysäyksen kansainvälistymiseen toi vasta Euroopan unionin laajeneminen itään vuosina 2004 ja 2007.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen alkoi vuonna 2006 maahanmuuttopoliittisen ohjelman myötä. Sitä ennen ulkomaalaisten osuutta työväestöstä lisäsivät pitkälti Suomeen pakolaisina tulleet.
Nykyisen hallituksen tavoitteena on merkittävästi lisätä ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa sekä torjua työvoiman hyväksikäyttöä.
Rothin mukaan ihmiskauppaa ei periaatteessa tunnistettu lainkaan Suomessa vielä 10 vuotta sitten. Nyt tapaukset ovat vuosi vuodelta lisääntyneet.
Kasvun syyksi Roth sanoo ihmiskaupan yhteiskunnallisen tunnistettavuuden paranemisen sekä sen, että viranomaiset tunnistavat rikoksia aiempaa paremmin.
Ruotsissa ensimmäiset ukrainalaispakolaisiin liittyvät ihmiskauppatapaukset ovat jo poliisin tutkittavina. Suomessa on toistaiseksi tiedossa vain epämääräisiä ehdotuksia esimerkiksi majoituksen tarjoamisesta, Roth kertoi.
Soraisen mukaan hyväksikäyttö on tekijälleen kannattavaa piilorikollisuutta, josta osapuolet eivät puhu ulkopuolisille ja jota on siksi vaikea havaita. Haasteena on myös se, ettei hyväksikäytön piirteitä välttämättä tunnisteta viranomaistoiminnassa hyväksikäytöksi.
– Karkeakin alipalkkaus on poliisitutkinnassa voitu todeta sopimusriidaksi, ja tutkinta on lopetettu, Sorainen kertoi.
Tietoa saatava omalla kielellä
Pohjanmaan ely-keskuksen kotouttamispäällikkö Emine Ehrström esitteli paikallisia ratkaisuja työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Hän korosti, että suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta ja kotimaisten kielten oppimista on vahvistettava maahantulijoiden keskuudessa, oli maahantulon syy mikä tahansa.
– On äärettömän tärkeää, että he saavat tietoa omalla kielellään. Tiedon pitää myös olla siellä, missä ihmiset arjessaan liikkuvat, Ehrström sanoi.
Maaseudun työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas taas vaati työnantajille lisää apua ja resursseja ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen.
– Työnantaja joutuu yleensä yksin huolehtimaan kielikursseista, kotoutumisesta ja asumisen järjestämisestä. Rakenteellisiin haasteisiin tarvitaan lisää käytännön apua, Nybondas sanoi.
Yli puolet kaikista maaseutualan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Kausityöntekijöissä luku nousee 80–90 prosenttiin.