Näin Suomen tie sotilasliittoon etenee Nato-päätöksen jälkeen

Suomen valtiojohto teki sunnuntaina virallisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Asian käsittely eduskunnassa alkaa maanantaina, ja Suomi jättänee jäsenhakemuksensa alkavalla viikolla. Seuraavaksi edessä ovat nopeat liittymiskeskustelut, joita seuraa kuukausien odotus.

Nato-virkamies arvioi, että Suomen osalta keskustelu mahdollisesta jäsenyydestä voitaisiin viedä läpi jopa päivässä.

Kuukausien odotus johtuu siitä, että mahdollinen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla.

Odotteluaikana Suomen ei välttämättä tarvitse vain pyöritellä peukaloitaan, sillä jäsenyyden hyväksymistä on mahdollista edistää hakijamaan kansallisella tasolla samaan aikaan, kun Nato-maat käsittelevät asiaa omissa parlamenteissaan.

Näin Suomi pääsisi virallisesti Naton jäseneksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hyväksymiskierros Nato-maissa olisi valmis.

Nimettömänä jäsenyysprosessia suomalaismedialle avannut Nato-virkamies kertoo, että Naton tuorein jäsenmaa Pohjois-Makedonia oli edistänyt jäsenyyden hyväksymistä kansallisella tasolla jo ennen kuin ratifiointiprosessi oli täysin valmis. Viime kädessä etenemisestä päättää kukin parlamentti omien kansallisten käytäntöjensä mukaan.

Aiemmin on arvioitu, että pallo siirtyisi Suomen eduskuntaan vasta siinä vaiheessa, jos kaikki Nato-jäsenmaat hyväksyvät Suomen jäsenyyden.

Kaikki alkaa kirjeestä

Tehtyään mahdollisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta Suomi ilmaisee halukkuutensa liittyä puolustusliittoon lähettämällä kirjeen Brysselissä sijaitsevaan Naton päämajaan.

Ulkoministeriöstä arvioidaan, että Naton pääsihteerille toimitettavan kirjeen allekirjoittaisi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), ja se kulkisi Nato-suurlähettiläs Klaus Korhosen saatteella.

Pääsihteeri Jens Stoltenbergin kautta kirje välitettäisiin Pohjois-Atlantin neuvostolle, joka koostuu Nato-maiden suurlähettiläistä. Neuvosto päättäisi, aloittaako Nato niin kutsutut liittymiskeskustelut Suomen kanssa.

Ulkoministeriöstä arvioidaan, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa Suomen neuvotteluvaltuuskunta vastaan Brysseliin melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen lähettämisen jälkeen.

Naton puolelta keskusteluihin osallistuvaa ryhmää johtaisi Naton apulaispääsihteeri Bettina Cadenbach. Suomi saisi itse määritellä, ketkä edustavat Suomea.

"Vihkivaloista" odotukseen

Liittymiskeskusteluissa käsiteltäisiin viittä asiakokonaisuutta eli poliittisia kysymyksiä, oikeudellisia kysymyksiä ja resurssikysymyksiä, tietoturvaa sekä puolustukseen ja sotilaallisiin asioihin liittyviä kysymyksiä.

Nato-virkamies kuvaa keskusteluja "vihkivalojen vannomiseksi". Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.

Keskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin.

Sitten Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittaisivat Suomen liittymispöytäkirjan Brysselissä ja Suomesta tulisi Naton tarkkailijajäsen.

Stoltenberg on arvioinut, että liittymispöytäkirja voitaisiin allekirjoittaa noin kahden viikon kuluessa siitä, kun hakemus on tullut perille Natoon.

Tämän jälkeen 30 Nato-maan tulisi ratifioida Suomen liittymispöytäkirja. Vaiheen on arvioitu kestävän 4–12 kuukautta.

Suomessa eduskunta lopulta äänestäisi jäsenyydestä.

Hyväksymisen jälkeen Suomen liittymisasiakirja talletettaisiin Yhdysvaltain hallituksen huostaan. Silloin Suomesta tulisi virallisesti Naton jäsen, ja se olisi Naton turvatakuiden piirissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut