Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Boris Johnson allekirjoittivat keskiviikkona Suomen ja Britannian yhteisen julkilausuman puolustus- ja turvallisuusyhteistyöstä. Siinä maat lupaavat tulla pyydettäessä toistensa avuksi, tarvittaessa myös sotilaallisin keinoin.
Niinistön mukaan julkilausuma lisää turvallisuutta, jota Suomi haluaa maksimoida kaikin keinoin. Pääministeri Johnson korosti, että kyseessä ei ole mikään lyhyen tähtäimen tilapäisratkaisu, vaan pohja pidemmälle syvenevälle turvallisuusyhteistyölle maiden välillä.
Aiemmin päivällä Johnson allekirjoitti vastaavanlaisen julkilausuman Ruotsissa pääministeri Magdalena Anderssonin kanssa.
Niinistö myös korosti lehdistötilaisuudessa, ettei Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi suunnattu ketään vastaan.
– Tämä ei ole nollasummapeliä, Niinistö alleviivasi.
Venäjän mahdollisista reaktioista kysyttäessä Niinistö vastasi, että Venäjä on itse muuttanut käytöstään eikä halua enää antaa Suomen ja Ruotsin päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan.
– Jos niin kävisi että Suomi liittyy Natoon, niin vastaukseni (Venäjälle) olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin, Niinistö sanoi.
"Voi sisältää sotilaallisia keinoja"
Julkilausumatekstissä Britannia kertoo pysyvänsä horjumatta sitoutuneena Naton avoimien ovien politiikkaan. Britannia kertoo suhtautuvansa myönteisesti Suomen rooliin turvallisuuden luomisessa Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja muualla maailmassa.
– Yhdistynyt kuningaskunta luottaa vakaasti siihen, että jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä, se edistää osaltaan koko Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta, tekstissä sanotaan.
Asiakirjassa todetaan, että Suomella ja Britannialla on yhteisiä turvallisuusintressejä, ja Britannia on valmis avustamaan Suomea sen pyrkimyksissä kaikin tarvittavin keinoin.
– Tässä yhteistyössä toimitaan kaikilta osin kummankin maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisesti, ja yhteistyö on tarkoitettu täydentämään – ei korvaamaan – nykyistä eurooppalaista ja euroatlanttista yhteistyötä.
Maat vahvistavat myös, että auttaisivat toisiaan pyynnöstä, jos jompikumpi joutuisi hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi. Avunanto voi tekstin mukaan sisältää myös sotilaallisia keinoja.
Kyse on kuitenkin poliittisesta julkilausumasta, joten se ei sido osapuolia oikeudellisesti. Myös tämä tuodaan paperissa esille.
Suomi ja Britannia aikovat tehostaa ja syventää yhteistyötään muun muassa hybridiuhkien ja vaikuttamispyrkimysten torjunnassa. Maat aikovat toimia yhteistyössä ylläpitääkseen yhteistä tilannetietoisuutta, tehostaakseen tietosuojaa ja torjuakseen kyberuhkia.
– Tietojenvaihto, mukaan lukien tiedusteluyhteistyö, on tärkeässä asemassa torjuttaessa hybridiuhkia ja suojattaessa kriittistä infrastruktuuria, tekstissä sanotaan.
Suomen ja Britannian on tarkoitus jatkaa kahdenvälisiä neuvotteluja ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista. Maat ovat sopineet vuonna 2016 puolustusyhteistyötään koskevasta puitejärjestelystä, jota ne aikovat päivittää.