Suomi ei voi välttyä odotukselta mahdollisessa Nato-jäsenyysprosessissaan – näin tie sotilasliittoon etenisi

Jos Suomi päättää hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, edessä olisivat nopeat liittymiskeskustelut, joita seuraisi kuukausien odotus. Nato-virkamies arvioi, että Suomen osalta keskustelu mahdollisesta jäsenyydestä voitaisiin viedä läpi jopa päivässä.

Kuukausien odotus johtuu siitä, että mahdollinen jäsenyys on vahvistettava eli ratifioitava 30 Nato-maassa kansallisella tasolla.

Odotteluaikana Suomen ei välttämättä tarvitse vain pyöritellä peukaloitaan, sillä jäsenyyden hyväksymistä on mahdollista edistää hakijamaan kansallisella tasolla samaan aikaan, kun Nato-maat käsittelevät asiaa omissa parlamenteissaan.

Näin Suomi pääsisi virallisesti Naton jäseneksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hyväksymiskierros Nato-maissa olisi valmis.

Nimettömänä jäsenyysprosessia suomalaismedialle avannut Nato-virkamies kertoo, että Naton tuorein jäsenmaa Pohjois-Makedonia hoiti asian niin, että maa oli edistänyt Natoon liittymisen hyväksymistä kansallisella tasolla jo ennen kuin ratifiointiprosessi oli täysin valmis.

Nato-virkamies tosin korostaa, että viime kädessä etenemisestä päättää kukin parlamentti omien kansallisten käytäntöjensä mukaan.

Aiemmin on arvioitu, että pallo siirtyisi Suomen eduskuntaan vasta siinä vaiheessa, jos Nato-jäsenmaat hyväksyvät Suomen jäsenyyden.

Kaikki alkaa kirjeestä

Tehtyään mahdollisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta Suomi ilmaisee halukkuutensa liittyä puolustusliittoon lähettämällä kirjeen Brysselissä sijaitsevaan Naton päämajaan.

Ulkoministeriöstä arvioidaan, että Naton pääsihteerille toimitettavan kirjeen allekirjoittaisi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), ja se kulkisi Nato-suurlähettiläs Klaus Korhosen saatteella.

Pääsihteeri Jens Stoltenbergin kautta kirje välitettäisiin Pohjois-Atlantin neuvostolle, joka koostuu Nato-maiden suurlähettiläistä. Nato-virkamies arvioi, että neuvosto voisi kokoontua varsin pian kirjeen vastaanottamisen jälkeen.

Tässä vaiheessa neuvoston tehtävänä olisi päättää, aloittaako Nato niin kutsutut liittymiskeskustelut Suomen kanssa.

Ulkoministeriöstä arvioidaan, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa Suomen neuvotteluvaltuuskunta vastaan Brysseliin melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen lähettämisen jälkeen.

Naton puolelta keskusteluihin osallistuvaa ryhmää johtaisi Naton apulaispääsihteeri Bettina Cadenbach. Suomi saisi itse määritellä, ketkä edustavat Suomea valtuuskunnassa.

– Kyse on kansallisesta päätöksestä. Haluamme lähinnä varmistua, että tapaamiseen osallistuvilla ihmisillä on ymmärrys käytävästä keskustelusta ja että he ovat asemassa, jossa he voivat esittää sitoumuksen jäsenyysvaatimuksiin hallituksensa puolesta, Nato-virkamies sanoo.

Nopeat "vihkivalat"

Itse liittymiskeskusteluiden arvioidaan kestävän noin päivän tai kaksi. Neuvoteltavia asioita olisi hyvin vähän verrattuna esimerkiksi Suomen käymiin neuvotteluihin EU:hun liittymiseksi.

Keskusteluissa Suomi ilmaisee olevansa valmis hyväksymään liittokunnan periaatteet. Liittymiskeskusteluissa vahvistetaan Suomen sitoutuminen Pohjois-Atlantin sopimuksen sisältöön.

Keskusteluissa käsiteltäisiin viittä asiakokonaisuutta eli poliittisia kysymyksiä, oikeudellisia kysymyksiä ja resurssikysymyksiä, tietoturvaa sekä puolustukseen ja sotilaallisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Suomessa eduskunnan valiokunnat pidettäisiin keskustelujen etenemisestä perillä.

Nato-virkamies kuvaa keskusteluja "vihkivalojen vannomiseksi". Tapaamisessa on tarkoitus lähinnä varmistaa, että hakijamaa ymmärtää, mihin on sitoutumassa.

Keskusteluissa ei ole odotettavissa yllätyksiä. Nato-virkamiehen mukaan jäsenyyteen valmistuvat maat ovat hyvin tietoisia vaatimuksista ja teknisellä tasolla keskusteluyhteys on auki.

Ahvenanmaan asema ei olisi este eikä hidaste

Toisinaan hakijamailta on vaadittu sitoutumista jäsenyyteen valmistavaan ohjelmaan eli erilaisten uudistusten tekemiseen, jotta ne täyttäisivät Naton jäsenyysehdot.

Nato-virkamiehen mukaan Suomen tai Ruotsin sopivuudesta Nato-jäseneksi ei kuitenkaan ole yhtään epäilyksiä, sillä kumpikin maista on Naton pitkäaikaisia ja läheisiä kumppaneita.

– Tässä tapauksessa on todennäköistä, että liittolaiset päättävät, ettei se (valmistava ohjelma) ole tarpeellista, virkamies sanoo.

Nato-virkamiehen mukaan Ahvenanmaan asemasta ei tule estettä tai hidastetta keskusteluille Suomen mahdollisesta jäsenyydestä.

Keskustelujen anti koottaisiin raportiksi.

Liittymispöytäkirja allekirjoitettaisiin Brysselissä

Keskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin, jotka neuvottelujen aikana on selvitetty.

Suomen aiekirjeen jälkeen Naton neuvosto eli jäsenmaiden suurlähettiläät allekirjoittaisivat Suomen liittymispöytäkirjan Brysselissä.

Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen. Tarkkailijajäsenenä Suomi saisi pääsyn Naton kokouksiin, kuten huippukokoukseen Madridissa kesäkuussa.

Pääsihteeri Stoltenberg on arvioinut, että liittymispöytäkirja voitaisiin allekirjoittaa noin kahden viikon kuluessa siitä, kun hakemus on tullut perille Natoon.

Pitkä odotus

Tämän jälkeen 30 Nato-maan tulisi ratifioida Suomen liittymispöytäkirja. Tämän vaiheen on arvioitu kestävän 4–12 kuukautta.

Siirtymävaiheen aikana hakijamaahan ja Nato-maihin todennäköisesti kohdistuisi ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta, joten monet maat ovat julkisesti kertoneet valmiutensa erittäin nopeaan ratifiointiin.

Nato-virkamies ei halunnut arvioida tarkkaa aikataulua, sillä aikataulu on lopulta kansallisten parlamenttien käsissä.

Suomen ja Ruotsin mahdollinen rinnakkainen eteneminen helpottaisi omalla tavallaan ratifiointiprosessia, sillä silloin Nato-jäsenmaat voisivat hyväksyä kummankin maan jäsenyyden kansallisella tasolla yhtä aikaa.

Näin myös vältyttäisiin tilanteelta, jossa Suomi tai Ruotsi ehtisi Naton jäseneksi ennen toista ja päätyisi näin ratifioimaan jälkimmäiseksi jääneen jäsenyyden.

Ulkoministeriöstä kerrotaan, ettei sen tietoon ole tullut, että mikään Nato-maista asettuisi vastustamaan Suomen jäsenyyttä.

Odotusajalle Suomen on mahdollista saada turvallisuusapua. Esimerkiksi keskeisimmät sotilaskumppanimaat eli Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Britannia ovat luvanneet sotilaallista tukea jo ennen Nato-jäsenyyden virallista alkamista, jos tarvetta ilmenisi.

Eduskunta äänestää jäsenyydestä

Suomessa eduskunta päättäisi Natoon liittymisestä äänten enemmistöllä täysistunnossa. Jos katsotaan, että liittymissopimus koskee perustuslakia tai että kyse on merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle, tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.

Tarvittavaa enemmistöä arvioisi eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Liittymissopimus saatettaisiin voimaan Suomessa lailla ja asetuksella.

Hyväksymisen jälkeen Suomen liittymisasiakirja talletettaisiin Yhdysvaltain hallituksen huostaan. Silloin Suomesta tulisi virallisesti Naton jäsen, ja se olisi Naton turvatakuiden piirissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut