Kunta-alan lakko sulki tänään päiväkoteja Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kauniaisissa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Kunnat ovat lähestyneet lakon aikaisen varhaiskasvatuksen järjestämistä kirjavilla tavoilla.
Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus sanoo, että kaupunki on joutunut sulkemaan 80 prosenttia päiväkodeista, kun arviolta 70 prosenttia työntekijöistä käyttää lakko-oikeuttaan. Yhdeksän päiväkotia eri puolilla Tamperetta on pidetty auki. Rasimuksen mukaan lakon ensimmäinen aamu on sujunut rauhallisesti ja huoltajilta on löytynyt ymmärrystä tilanteeseen.
– Kahdessa hoitopaikassa on tullut aamun aikana jonoa, mutta lapsia ei ole jouduttu käännyttämään päiväkotien ovilta, Rasimus sanoo.
Lasten vastaanotossa kuluu normaalia pidempään, kun kaikilta lapsilta joudutaan keräämään esimerkiksi huoltajien yhteystiedot ja tiedot mahdollisista allergioista. Rasimus kertoo, että Pellervon päiväkodissa on ollut tilanne, jossa seuraavaan vuoroon tulevaa henkilöstöä on jouduttu odottamaan, ennen kuin lisää lapsia on voitu ottaa vastaan.
– Kaikki vanhemmat eivät ole halunneet jäädä jonottamaan, Rasimus sanoo.
Vantaalla suomenkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuu normaalisti 12 000 lasta. Nyt 130 päiväkodista on auki vain parikymmentä. Myös Vantaalla lakko on alkanut rauhallisissa tunnelmissa, eikä lapsia ole jouduttu käännyttämään pois päiväkodeista, kertoo kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä.
– Henkilöstöä on älyttömän paljon poissa, sillä tavalla kyllä lakko puree. Mutta lapsia on myös tullut tosi vähän paikalle, ketään ei ole jouduttu käännyttämään. Ilahduttavan paljon perheet ovat pystyneet tekemään omia järjestelyjä, Mäkelä sanoo.
Mäkelä arvioi, että normaalista 2 300 työntekijästä on nyt töissä "muutama sata".
Osa kuntia rajannut päivähoitopaikkoja vain kriittisten alojen työntekijöiden lapsille
Tampereella ja Vantaalla, kuten suurimmassa osassa kymmenestä lakkokunnasta, ei ole tehty rajauksia sen suhteen, kenelle hoitoa tarjotaan lakon aikana.
– Ei meillä ole mitään edellytyksiä alkaa arvioida, kuka olisi oikeutetumpi palveluun kuin joku toinen, eikä se oikein mihinkään lainsäädäntöönkään voi pohjautua, sanoo Mikko Mäkelä.
– Tulijat otetaan vastaan saapumisjärjestyksessä. Mikäli henkilöstöä ei riitä ottamaan kaikkia lapsia vastaan, sitten laitetaan lappu luukulle, Mäkelä jatkaa.
Tampereella on noudatettu samaa linjaa.
– Meillä ei ole valtakunnassa määritelty poikkeusolosuhteita eikä asetettu valmiuslakia. Mennään normaalin lainsäädännön ohjeistamana. Ne lait ohjeistavat, että asiakasperheet ovat yhdenvertaisessa ja tasavertaisessa asemassa tarjolla oleviin palveluihin nähden, Elli Rasimus sanoo.
Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä on tehty erilainen tulkinta asiasta. Ne tarjoavat hoitoa vain yhteiskunnan kannalta kriittisissä tehtävissä toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon, palo- ja pelastustoimen sekä poliisin henkilöstön lapsille.
Rovaniemen varhaiskasvatusjohtaja Tarja Kuoksa perustelee päätöstä sillä, että hoitoa ei joka tapauksessa pystytä tarjoamaan kaikille.
– Kaikki kunnat joutuvat rikkomaan lakia, koska palvelua ei voida tarjota subjektiivisen oikeuden mukaisesti. Koska palvelua ei voida kaikille tarjota, pitää olla selkeä rajaus. Ei voida ottaa lapsia sillä periaatteella, ketkä saapuvat ensimmäisenä, Kuoksa sanoo.
Rovaniemellä on lakon aikana auki kaksi päiväkotia, joista toinen on auki myös öisin. 21 päiväkotia on kiinni. Asiakkaille tilanteesta tiedotettiin toissa viikolla, jotta perheissä olisi aikaa varautua tilanteeseen.
Mikko Mäkelä muistuttaa, että päivähoidon puutteesta kärsivät pahiten ne perheet, jotka ovat jo valmiiksi kaikkein hankalimmassa asemassa.
– Hankalinta hoidon järjestäminen on niille perheille, joilla on heikot tukiverkostot käytettävissä. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheille, Mäkelä sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toivoo tapauskohtaista joustoa
Osa kunnista on rajannut lakon ajaksi varhaiskasvatuksen pääsääntöisesti "yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisissä tehtävissä toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon, palo- ja pelastustoimen sekä poliisin henkilöstön lapsille". Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman näkee tilanteen kimuranttina mutta ymmärtää kuntien ratkaisua.
– Ehkä nyt on vähän samanlainen tilanne kuin koronan aikanakin. Jos vanhempien lähtö töihin estyy, nämä luetellut ryhmät ovat niitä yhteiskunnan kriittisiä aloja joiden on toimittava kaikissa tilanteissa, Stenman sanoo.
Varhaiskasvatus on lähtökohtaisesti subjektiivinen oikeus. Toisaalta varhaiskasvatuslain mukaan henkilökuntaa tulee olla riittävästi.
– Lakkotilanteessa joudutaan punnitsemaan, miten varhaiskasvatuksesta voidaan huolehtia turvallisella tavalla. Mikäli henkilökuntaa ei riitä, on turvallisuus ensisijainen kriteeri. Se on se oikeuttamisperuste tässä tapauksessa, Stenman sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoo, että erilaiselle kohtelulle pitää aina olla viranomaistoiminnassa lainsäädäntöpohja. Sen tulee noudattaa suhteellisuutta ja olla välttämätöntä. Hän toivoo kunnilta myös tapauskohtaista harkintaa.
– Pitäisi olla edellytyksiä myös henkilökohtaiseen joustoon, jos puhutaan esimerkiksi yhden huoltajan perheen vanhemmasta. Lähtökohta on se, että alle kouluikäisen lapsen pitäisi aina olla aikuisten turvallisessa ohjauksessa. Nyt puhutaan kuitenkin suhteellisen lyhyestä lakosta, viikon tilanteesta, Stenman pohtii.