Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lindén esittää potilasturvallisuuslakia ensi viikolla, jos lakkotilanteeseen ei tule muutosta

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) antaa lakiesityksen potilasturvallisuuslaista, jos tilanne hoitajien työtaistelussa näyttää ensi viikon alussa samalta kuin nyt.

Lindén sanoi toivovansa, että työtaistelun osapuolet pääsisivät sopimukseen ennen ensi viikon keskiviikkoa, jolloin hoitajalakossa käynnistyy toinen vaihe.

– Pidän välttämättömänä antaa tämän lakiesityksen, jos tämä tilanne vielä silloin ensi viikon alussa näyttää samalta kuin tällä hetkellä, Lindén sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Toteutuessaan potilasturvallisuuslaki antaisi aluehallintovirastoille valtuudet määrätä hoitajia töihin sakon uhalla potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Hoitajajärjestöt ovat vastustaneet lakia kiivaasti, sillä niiden mukaan se rajaa työntekijöiden lakko-oikeutta. Järjestöt ovat nimittäneet lakia "pakkotyölaiksi".

Lakon laajeneminen siirtyi

Lindén kertoi aiemmin tiistaina Twitterissä, että hän ei vie potilasturvallisuuslakia valtioneuvoston käsittelyyn keskiviikkona, koska hoitoalan työtaistelu ei laajene aiempien suunnitelmien mukaisesti perjantaina.

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ilmoittivat maanantaina, että hoitajalakon toinen aalto siirtyy alkamaan perjantain sijasta ensi viikon keskiviikkona.

Hoitajajärjestöt siirsivät lakon alkamista muutamalla päivällä eteenpäin, jotta sovittelulautakunnalle jäisi riittävästi aikaa työriidan sovitteluun.

Lakon toinen vaihe koskee 13:a sairaanhoitopiiriä, ja sen piirissä on noin 35 000 hoitajaa.

Kuluvan kuun alussa alkanut lakon ensimmäinen vaihe on koskenut kuutta sairaanhoitopiiriä, ja sen piirissä on ollut noin 25 000 Tehyn ja Superin hoitajaa. Tämän lakon on määrä päättyä perjantaiaamuna.

"Rakenteellisesti vaarallinen tilanne"

Lindénin mukaan terveydenhoitoon on hoitajalakon myötä syntymässä vaikea tilanne, kun syöpäleikkausten kaltaiset puolikiireelliset tapaukset ovat lakosta johtuvien lykkääntymisten myötä muuttuneet kiireellisiksi. Tuloksena on Lindénin mukaan hoitamattomien potilaiden suma.

– Tilanne on rakenteellisesti vaarallinen potilaiden terveysturvallisuuden kannalta, Lindén sanoi.

STM:n osastopäällikön Satu Koskelan mukaan lakon aikana toteutuneen suojelutyön – eli potilaiden hengen sekä terveyden kannalta välttämättömän hoidon – määrä ei ole ollut riittävä potilasturvallisuuden varmistamiseen.

Koskelan mukaan tilanne vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Vaikein tilanne on Koskelan mukaan Varsinais-Suomen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä.

Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa suojelutyöstä on Koskelan mukaan saatu sovittua kohtuullisen hyvin, mutta ongelmana on ollut se, että kaikki sovittu suojelutyö ei toteudu.

– Kun suojelutyöhön sovittua henkilöstöä tavoitellaan, he eivät joko vastaa tai kieltäytyvät saapumasta paikalle, Koskela kertoo.

Paras tilanne lakon piirissä olevista kuudesta sairaanhoitopiiristä on Pirkanmaalla, missä suojelutyöstä on saatu sovituksi esitetyllä tavalla ja se on myös toteutunut sovitulla tavalla.

Lindénin tiedossa ei ihmishenkien menetyksiä

Lindén ei lähtenyt tiedotustilaisuudessa arvioimaan, miten pääministeri Sanna Marin (sd.) ja muut SDP:n ministerit olisivat suhtautuneet potilasturvallisuuslakiin, jos Lindén olisi päättänyt esittää sitä valtioneuvoston yleisistunnossa keskiviikkona. Monet puolueen edustajista ovat suhtautuneet lakiin kriittisesti ja esimerkiksi Marin on ilmaissut vastenmielisyytensä lain säätämistä kohtaan.

– Olen itse kokenut, että minulla virkatehtäväni hoidossa on ihan voimakas tuki. Kaikki ymmärtävät, että sen ministerin, joka nyt hoitaa tätä tehtävää, täytyy toimia sillä tavalla kuin minä tässä toimin, Lindén sanoi.

Lindénin mukaan keskustelussa potilasturvallisuuslaista on vastakkain kaksi perustuslain turvaamaa oikeutta, ihmisen oikeus terveyteen ja elämään ja oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen ja työtaisteluun.

– Minä olen asettanut punnukset tässä punninnassa sillä tavalla, että nyt olemme tilanteessa, jossa me voimme hyvin tarkkarajaisesti ja rajoitetusti jossain määrin rajoittaa työtaisteluoikeutta, koska toisessa vaakakupissa on niin isot ja merkittävät asiat, Lindén sanoi.

– Tämän punninnan voi joku tehdä eri tavalla, mutta tämä on ministeriömme ja minun punnintani.

Lindénin sanoi tiedotustilaisuudessa myös, ettei hänellä ole varmaa tietoa siitä, että hoitajalakon seurauksena olisi menetetty ihmishenkiä sairaaloissa. Hänen mukaansa asiasta on liikkunut huhuja, mutta hän painotti, että sen määrittäminen, johtuuko jonkun potilaan kuolema nimenomaan hoitajalakon aiheuttamasta viiveestä, on hyvin vaikeaa.