Kuningatar Elisabetin vuosikymmenet monarkkina ovat elävää historiaa – pitkää valtakautta juhlitaan niin kuin vain britit osaavat

Kuningatar Elisabet on ollut vallassa historialliset 70 vuotta, sillä hän nousi valtaan kuudentena päivänä helmikuuta vuonna 1952.

Kuningatar on Britannian kuninkaallisen perheen suosituin jäsen, ja mielipidemittauksissa kuningattareen suhtautuu myönteisesti 76 prosenttia vastaajista. Kuningattareen liitetään laatusanoja ahkera, kunnioitettu ja arvokas sekä ainutlaatuinen. Kuningatar työskentelee edelleen 95-vuotiaana, joskin hän on vähentänyt velvoitteitaan.

Suosioluku perustuu analyysi- ja tutkimusyhtiö YouGovin viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen tietoihin. Ero seuraavaksi suosituimpaan kuninkaallisen perheen jäseneen eli prinssi Williamiin on kymmenen prosenttiyksikköä kuningattaren hyväksi. Naisvastaajista Elisabetiin suhtautuu myönteisesti 80 prosenttia ja Williamiin 75 prosenttia.

Yllättävä valtaannousu

Kuningatar päätyi hallitsijaksi nuorena prinsessana, vaimona ja äitinä jo 25-vuotiaana.

Prinsessa Elizabeth oli talvella 1952 aloittanut pitkän ulkomaankiertomatkan puolisonsa Philipin kanssa. Prinsessan isä kuningas Yrjö VI kuoli matkan aikana vain 56-vuotiaana, ja suru-uutinen tavoitti pariskunnan Kenian syrjäseudulla. Prinsessa puolisoineen palasi viipymättä kotiin kuningattarena.

Elizabeth oli tuolloin verraten valmistautumaton valtaan, vaikka kuningas oli sairastellut jonkin aikaa. Todennäköisesti prinsessa oli uumoillut, että edessä olisi vielä useita varsin tavanomaisia perhe-elämän vuosia ennen valtaannousua. Philip teki ansiokasta uraa laivastossa, ja Elizabeth oli pitkälti kotiäitinä.

Syntyessään prinsessa oli kruununperimysjärjestyksessä vasta kolmas, eikä mikään viitannut tuolloin siihen, että hänestä tulisi jonain päivänä kuningatar. Tilanne muuttui, kun kuningas Edvard VIII dramaattisesti luopui kruunusta rakastuttuaan Wallis Simpsoniin. Näin ollen lapsettoman Edvardin pikkuveljestä eli Elizabethin isästä tuli yllättäen kuningas.

Prinsessa ja hänen lapsuudenperheensä elivät yksityistä, joskin yläluokkaista elämää, jossa perhe piti tiiviisti yhtä. Prinsessa sai senaikaisen käytännön mukaan kotiopetusta. Opettajana oli muun muassa oma isä. Elizabeth perehtyi uskontoon, taideaineisiin sekä myöhemmin myös historiaan ja lainoppiin. Ranskan kielen hän omaksui kotiopettajattariltaan. Prinsessa oli urheilullinen, taitava ratsastaja ja hyvä uimari.

Hevosharrastus on säilynyt vahvana läpi elämän. Kuningattaresta onkin joskus sanottu, että hän ymmärtää paremmin hevosiaan ja koiriaan kuin ihmisiä.

Kuningattaren viralliset kruunajaiset järjestettiin vasta runsaan vuoden päästä hänen valtaannousustaan eli kesällä 1953.

Jälkiruokakilpailusta ilmavoimien ylilentoon

Tälle vuodelle on suunniteltu suuri joukko tapahtumia ja huomionosoituksia. Keskeisimmät tilaisuudet ajoittuvat kesäkuun alkuun, jolloin vietetään juhlinnan pitkää viikonloppua. Vuosi on nimetty platinajuhlaksi.

Tapahtumien kirjo on valtava ja sisältää muun muassa perinteisiä ohjelmaosuuksia eli jumalanpalveluksia ja paraateja sekä ilmavoimien ylilentoja. Lisäksi Buckinghamin palatsilla järjestetään huippunimien tähdittämä konsertti. Esiintyjälistaa ei vielä ole julkistettu, mutta sen on kerrottu olevan maailmanluokkaa.

Kuningatarta kunnioitetaan myös katu- ja tilataiteella, teatterin ja sirkuksen merkeissä sekä ilotulituksin.

Hieman toisenlaista juhlinnan osuutta edustaa Platinum Pudding -kilpailu eli parhaan vanukkaan tai jälkiruuan kilpailu, jolla muistetaan hallitsijan pitkää taivalta. Voittajaresepti julkistetaan kaikelle kansalle. Osallistua saavat kaikki kahdeksan vuotta täyttäneet ja vanhemmat Britannian asukkaat. "Nyt on aika leipoa!"

Ruokaan liittyy toinenkin iso tapahtuma, nimittäin Suuri Juhlalounas. Naapureita, ystävyksiä, perheitä, työ- ja harrastusporukoita ja muita ryhmiä rohkaistaan järjestämään ulkoilmalounaita tai teekutsuja vaikka kotikadun varrella, puistoissa tai pihoilla hauskanpidon, ruuan, ystävyyden ja tutustumisen merkeissä.

Kuningattaren kunniaksi istutetaan myös joukoittain puita eri puolille maata; kuninkaallinen perhe on tuonut varsinkin viime vuosina esille ympäristöarvoja. Puiden istuttamisella halutaan tuoda iloa ja hyötyä myös tuleville sukupolville.

Kuningattaren kunniaksi pidetään myös näyttelyitä, joissa esitellään hänen mittavaa elämäntyötään sekä hänen käyttämiään asuja ja koruja. Osa näyttelyistä ja tilaisuuksista järjestetään kuninkaallisissa residensseissä esimerkiksi Windsorin linnalla, Buckinghamin palatsissa tai Sandringhamin kartanolla.

Kuninkaalliset näyttäytyvät myös monissa tapahtumissa kuningattaren johdolla.

Winston Churchillista Boris Johnsoniin

Elisabetista tuli pisimpään Britanniaa hallinnut monarkki syksyllä 2015. Tuolloin hän oli ollut vallassa yli 63 vuotta ja rikkoi aiemman kuningatar Viktorian ennätyksen. Viktoria hallitsi vuoteen 1901 asti.

Vuonna 2017 juhlittiin Elisabetin vallassaolon 65-vuotista taivalta, ja juhla nimettiin jalokiven safiiri mukaan. Kuningattaren on kerrottu suhtautuvan ristiriitaisesti juhlintaan, sillä valtaannousun päivä tuo hänen mieleensä isän varhaisen kuoleman.

Elisabetin ajan ensimmäinen Britannian pääministeri oli Winston Churchill ja ensimmäinen naispääministeri Margaret Thatcher. Boris Johnsonista tuli Elisabetin ajan neljästoista pääministeri kesällä 2019.

Kuningattaren ja pääministereiden suhteita on kuvattu toteamalla, että jotkut ovat olleet vaikeampia kuin toiset.

Kuningatar ei ole koskaan julkisesti arvioinut yhteistyötään pääministerien kanssa eikä muutoinkaan ottanut kantaa päivänpolitiikkaan. Hän on edustanut jatkuvuutta, kun maa ja maailma ympärillä ovat kuohuneet. Varsinaista poliittista valtaa kuningattarella ei ole, mutta hänen epävirallisemman vaikutusvaltansa määrää voidaan vain arvailla.

Monarkian tulevaisuudesta keskusteltaneen vielä

Jos pääministereillä onkin ollut tuulisia aikoja, kuten Boris Johnsonilla parhaillaan muun muassa koronarajoituksia rikkoneiden puutarhakekkereiden vuoksi, arvioidaan Elisabetin suoriutuneen töistään kunnialla.

YouGovin tutkimuksen mukaan noin kuusi kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että kuningatar on valtakautensa aikana tehnyt erittäin hyvää työtä. Verraten hyväksi kuningattaren työpanoksen arvioi noin joka neljäs vastaaja. Työsuoritusta pitää heikkona vain muutama prosentti.

Tulevilla kuninkailla, prinsseillä Charles, William ja George, ei välttämättä ole mahdollisuuksia näin korkeisiin kannatuslukuihin.

YouGovin viime keväänä julkistamien tietojen mukaan 18–24-vuotiaista vastaajista noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että Britannian tulisi valita valtionpäämiehensä vaaleilla, kun alle kolmannes kannatti monarkian jatkumista eli perittyä valtaa. Monarkian suosion lasku on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2019 vain joka neljäs nuorista vastaajista kannatti vaaleilla valittua valtionjohtoa.

Kaikkien brittien joukossa monarkian asema on vielä vahva, sillä vanhemmat ikäluokat suosivat perityn vallan jatkumista, joskin vaaleilla valittava valtionjohto on kasvattanut suosiotaan myös vanhemmissa ikäryhmissä.

Monarkiaa kaiken kaikkiaan pitää hyvänä Britannialle hieman yli puolet vastaajista ja huonona vain kolmetoista prosenttia. Loput suhtautuvat joko neutraalisti tai eivät osaa arvioida asiaa.

Prinssi Charlesiin kuninkaana kohdistuu epäilyjä, sillä vain noin joka kolmas vastaaja oli sitä mieltä, että hänestä tulisi hyvä kuningas, noin kolmannes oli sitä mieltä, että ei tulisi ja kolmannes ei ollut varma.

Vain noin neljätoista prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Charlesin puolisosta, herttuatar Camillasta pitäisi tulla kuningatar, jos Charles nousisi kuninkaaksi. Vastaajista suurimman ryhmän muodostivat he, joiden mielestä Camillasta pitäisi tulla prinsessapuoliso. Joka neljännen vastaajan mielestä tällä ei pitäisi olla titteliä ensinkään.

Korona-ajan murheita

Kuningatar Elisabet on viettänyt koronapandemian vuoksi pitkiä aikoja enemmän tai vähemmän eristyksissä, sillä monia edustustilaisuuksia ja tapaamisia on jouduttu peruuttamaan.

Viime huhtikuussa kuoli prinssi Philip, jonka siunaustilaisuus Windsorin linnassa jouduttiin järjestämään verraten pienimuotoisesti koronarajoitusten vuoksi.

Puolison menetyksen lisäksi Elisabetin viime aikoja ovat varjostaneet prinssi Harryn ja hänen puolisonsa Meghan Marklen riitautuminen muun perheen kanssa ja kuninkaallisten tehtävien jättäminen.

Kuningattaren toiseksi vanhimman pojan prinssi Andrew'n tilanne on niin ikään aiheuttanut vakavia ongelmia, jotka häiritsevät kuningattaren juhlavuoden viettoa. Prinssiä syytetään alaikäisen naisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jutun käsittely on kesken, mutta jo tähän mennessä mainehaitta on ollut merkittävä.

Tammikuun alkupuolella prinssi Andrew joutui luopumaan sotilaallisista arvonimistään. Edustustehtävistä hänet oli hyllytetty jo aiemmin.

Etenkin Andrew'n ympärillä pyörivän turbulenssin on pelätty varjostavan Elisabetin vallassaolon 70-vuotista merkkipaalua, joka saattaa jäädä historian kaikkien aikojen korkeimmaksi.

Suomen metsäinen pöpelikkö tuli tutuksi kuningattarelle

Kuningatar Elisabetin kerrotaan vierailleen valtakautensa aikana pitkälti yli sadassa maassa. Kaksi kertaa matka on suuntautunut Suomeen. Vuoden 1976 vierailu on saattanut jäädä monarkin mieleen, sillä todennäköisesti varsin harvat maat ovat tarjonneet kuningattarelle vastaavaa elämystä.

Isännät veivät Elisabetin puolisoineen metsätyömaalle. Avokkaisiin, lierihattuun, helmikaulanauhaan, valkoisiin hansikkaisiin ja vaaleaan kävelypukuun sekä mustaan käsilaukkuun sonnustautunut vieras ei kuvien perusteella tuntenut oloaan kovin luontevaksi.

Kuningattarelle tarjottiin myös oranssia suojakypärää, jota Elisabet tyytyi kantamaan kädessään.

Kuninkaalliset seurueineen ovat saattaneet muistaa metsän siimeksessä nautitun lounaankin pitkään. Se sisälsi tukkipölkkypöydän äärellä keiton ja lettujen ohella tunnetun suomalaisen brändin snapsit.

Ensimmäistä vierailua isännöi presidentti Urho Kekkonen ja toista vuonna 1994 presidentti Martti Ahtisaari. Jälkimmäinen vierailu oli nopea piipahdus sen jälkeen, kun kuningatar oli tehnyt valtiovierailun Venäjälle.

---

Prinsessa Elizabethin nimi tarkoituksella kirjoitettu alkukielisenä, hallitsijana Elisabetin nimi on suomalaistettu.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut