Kevään ylioppilaskirjoitukset aiotaan järjestää jo tutuksi tulleilla korona-ajan resepteillä.
Kirjoituksiin osallistuvien kokelaiden ja lukioiden henkilökunnan virusaltistuksia pyritään ehkäisemään muun muassa erilaisilla tilajärjestelyillä, lähikontakteja välttämällä sekä maskien käyttöä suosimalla.
Toisin kuin viime vuoden keväällä koepäiviä ei ole kuitenkaan jaettu poikkeuksellisella tavalla. Reaalikoepäiviä järjestetään kaksi ja matematiikan lyhyt ja pitkä oppimäärä suoritetaan yhtenä päivänä. Vuosi sitten reaalikokeen aineet oli jaettu neljälle ja matematiikka kahdelle päivälle, mikä mahdollisti kokelaiden sijoittelun pienempiin ryhmiin.
– Koepäiviä päädyttiin jakamaan pari kertaa, kun koronatilanteesta ei ollut vielä niin laajaa kokemusta. Aiemmat järjestelyt osoittavat, että isoissakin tiloissa ja isoinakin koepäivinä lukiot pystyvät kyllä hoitamaan järjestelyt hyvin. Viime syksynäkään ei enää koepäiviä jaettu, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Kynnys päivämäärien muuttamiseen korkea
Lukioilla on nyt kokemusta neljästä niin sanotusta koronatutkinnosta, ja viides lähestyy hyvää vauhtia. Oppilaitokset valmistautuvat tulevaan koitokseen tällä hetkellä suunnittelemalla muun muassa tilajärjestelyjä ja kokeiden valvontaa sekä varautumalla myös koevalvojien mahdollisiin poissaoloihin.
Ylioppilastutkintolautakunta seuraa koronatilannetta tarkasti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja on valmiudessa tarvittaessa rukkaamaan järjestelyitä, jos virustilanne sattuisi jostain syystä äitymään pahempaan suuntaan.
Kynnys esimerkiksi koepäivämäärien muuttamiseen olisi tautitilanteen rumentuessakin Tähkän mukaan korkealla. Tätäkin suuremman kynnyksen takana olisi koko tutkinnon siirtäminen myöhempään ajanjaksoon eli ensi syksyyn.
– Jos tilanne olisi niin vakava, ettei tutkintoa pystyttäisi järjestämään koko keväänä, silloin tarvittaisiin valmiuslakia. Pienempiä muutoksia ylioppilastutkintolautakunta pystyy tekemään itse, Tähkä kertoo.
Toissa vuoden keväällä koronatilanteen ollessa erittäin vaikea lautakunta turvautui ylioppilaskirjoitusrupeaman tiivistämiseen. Normaali kolmen tutkintoviikon rupeama lyhennettiin kahteen, mikä tarkoitti sitä, että joillekin kokelaille kertyi yhdellä viikolla viisi koetta peräkkäisinä päivinä.
Nyt tilanne näyttää ylioppilaskirjoitusten ja koko yhteiskunnan kannalta hyvin toisenlaiselta, vaikka koronaa ei olekaan vielä selätetty. Tutummista oloista kertoo jotain esimerkiksi se, että kevätlukukausi pyörii lähtökohtaisesti lukioissa lähiopetuksessa.
Sairaana pysytään kotona
Tähkä sanoo, että ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien kannattaa välttää turhia kontakteja pari viikkoa ennen kirjoitusten alkua virusaltistuksen välttämiseksi. Myös muista terveysturvallisuutta edistävistä toimista on hyvä huolehtia.
Jos ennen kokeiden alkua tai niiden aikana kirjoituksiin osallistuva saa hengitystieoireita, tällöin on syytä jäädä kotiin.
– Lähtökohtana on se, että oireilevana ollaan kotona ja sairastetaan tauti pois. Kirjoituksiin ilmoittautumisen voi mitätöidä, Tähkä sanoo ja jatkaa:
– Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa on aika joustavat mahdollisuudet kokeiden uusimiselle ja suorittamisen jatkamiselle myöhemmin.
Tähkän mukaan korona-aika on jonkin verran lisännyt poissaoloja ylioppilaskirjoituksista. Esimerkiksi viime keväänä kokeesta poisjääntejä oli yhteensä 7 000 ja edeltävänä keväänä 5 000. Ennen korona-aikaa luku on ollut tyypillisesti noin 3 000.
Kokeesta poisjäännin syynä ei ole aina suinkaan sairaus, vaan taustalla voi olla vaikkapa riittämätön valmistautuminen. Isossa osassa tapauksista poisjäännin syytä ei edes varsinaisesti ilmoiteta.
Kevään ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut 46 340 kokelasta, mikä on noin 300 vähemmän kuin vuosi sitten keväällä. Kirjoitukset alkavat maaliskuun puolivälissä ja kestävät huhtikuun alkuun.