UPM valitsi Rotterdamin mahdollisen biopolttoainejalostamon sijaintipaikaksi Kotkan sijasta– yhtiön mukaan toimintaympäristö on biopolttoaineliiketoiminnalle suotuisampi Rotterdamissa kuin Kotkassa

Metsäyhtiö UPM kertoo valinneensa Hollannin Rotterdamin mahdollisen uuden biopolttoainejalostamon sijaintipaikaksi Kotkan sijasta. Yhtiön mukaan toimintaympäristö on biopolttoaineliiketoiminnalle selvästi suotuisampi Rotterdamissa kuin Kotkassa.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen syytti tiedotustilaisuudessa suoraan lakossa olevaa Paperiliittoa heikommasta toimintaympäristöstä Suomessa.

– Toimitusvarmuus on erittäin tärkeää, Pesonen korostaa.

Hänen mukaansa ei voi rakentaa laitosta, jolla toimitusvarmuus ei ole kunnossa. Sen vuoksi tarvitaan laitosta Suomen ulkopuolelle.

– Meillä on tekemistä neuvottelukulttuurissa, hän huomauttaa.

Lakko on kuitenkin vain yksi syy päätökseen. Muita syitä sijoituspäätökselle ovat logistiikkakustannukset, sääntely ja yritysverotus. Pesosen mukaan dieselvero on Suomessa Euroopan korkeimpia. Päästökauppa tulee nostamaan merikuljetusten kustannuksia.

Hän kertoo, että yhtiö ei kuitenkaan suunnittele tekevänsä biopolttoainejalostamosta päätöksiä ennen tämän vuoden loppua.

Uruguayn sellutehtaan kustannusarvio noussut

UPM:n päätös merkitsee sitä, että jo toinen suuri teollisuushanke on valumassa Hollantiin Suomen sijasta. Neste valitsi uuden jalostamonsa sijaintipaikaksi Rotterdamin, vaikka ehdolla oli myös Porvoo.

Yhtiöllä on jo biopolttoainejalostamo Lappeenrannassa.

UPM on täsmentänyt myös Uruguayn suurinvestoinnin Paso de los Torosin sellutehtaan aikataulua. Tärkeimmät laitteet ja avainresurssit ovat saapuneet Uruguayhin, ja keskeiset epävarmuustekijät on näin ollen ratkaistu.

– Pandemian uudet aallot sekä tiukat globaalit toimitusketjut aiheuttavat uusia haasteita. Käynnistymisaikatauluun tulee väistämättä pieni viive, ja tehdas käynnistyy vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä, Pesonen kertoo.

Samalla investoinnin kustannusarvio on noussut kymmenellä prosentilla. Alkuperäinen kustannusarvio oli noin 2,4 miljardia euroa.

Yhtiö julkistaa uuden vastuullisuusohjelman

UPM yhdistää Pesosen mukaan biopolttoaine- biokemikaali-, biolääke- ja biokomposiittiyksikkönsä. Tavoitteena on nopeuttaa liiketoimintojen kasvua sekä tehostaa osaamisen ja kyvykkyyksien hyödyntämistä eri hankkeissa. Liiketoimintayksikkö perii nimen UPM Biorefining.

Pesonen arvioi, että sidosryhmien kiinnostus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen nousi uudelle tasolle viime vuonna 2021. Hänen mukaansa UPM:llä on kunnianhimoiset, tieteeseen perustuvat tavoitteet ja vahvaa näyttöä konkreettisista toimista molemmilla alueilla.

– Vuoden 2022 alkupuoliskolla julkistamme uuden, entistäkin kunnianhimoisemman globaalin metsien vastuullisuusohjelman. Vastuullisuus on Biofore-strategiamme ytimessä ja keskeinen tulevaisuuden menestystekijä, Pesonen vakuuttaa.

Yhtiö paransi tulostaan 1,5 miljardiin euroon

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi viime vuonna 1,47 miljardiin euroon vuoden takaisesta 948 miljoonasta eurosta. Viimeisellä vuosineljänneksellä vertailukelpoinen liikevoitto kohosi 461 miljoonaan euroon 252 miljoonasta eurosta.

Liikevaihto nousi viime vuonna 14 prosenttia 9,8 miljardiin euroon. Loka-joulukuussa liikevaihto oli 2,7 miljardia euroa.

– Yhtiö on nyt kasvuvaiheessa. Keskityimme pitkään kassavirtaan, Pesonen kertoo.

Liiketoiminnoista sellun, sahatavaran ja biopolttoaineiden hinnat olivat hyvällä tasolla vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja koko vuoden sellutuotannossa tehtiin uusi ennätys. Sen sijaan paperiyksikkö jäi lähes 100 miljoonaa euroa tappiolliseksi.

Pesonen kertoo, että paperiyksikössä on aloitettu säästötoimien suunnittelu. Hän huomauttaa, että lakko vaikuttaa asiaan.

Yhtiö varoittaa, että tämän vuoden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, jotka liittyvät pandemiaan, maailmantalouden elpymisen jatkumiseen, poikkeukselliseen energiamarkkinatilanteeseen, tiukkoihin raaka-aineiden toimitusketjuihin ja työmarkkinaneuvotteluihin.

UPM:n hallituksen osinkoehdotus on 1,30 euroa osaketta kohti, mikä on sama kuin vuosi sitten.

Tuloksen odotetaan pitävän pintansa lakoista huolimatta

Meneillään olevista lakoista huolimatta UPM odottaa vertailukelpoisen liikevoiton olevan kuluvalla vuosineljänneksellä samaa tasoa kuin vuosi sitten. Tätä tukevat useiden tuotteiden nousevat hinnat.

– UPM tekee tulosta muualtakin kuin Suomesta, Pesonen muistuttaa.

Pesonen kertoo, ettei yhtiö tässä vaiheessa julkista arvioita Paperiliiton ja Sähköliiton lakkojen taloudellisista vaikutuksista.

– Lakon aikana pyrimme mahdollisuuksien mukaan palvelemaan asiakkaitamme Suomen ulkopuolisilta tehtailta, hän muistuttaa.

Pesonen varoittaa, että jokainen lakkopäivä aiheuttaa tuhoa, ja yhtiö joutuu tekemään kipeitä päätöksiä tämän vuoksi.

Työehtosopimus vaneriteollisuudessa vahvistaa yksikköä

Paperiliitto haluaa neuvotella yhden konsernisopimuksen, jollaiset se on jo solminut Stora Enson ja Metsä Groupin kanssa. UPM pyrkii liiketoimintakohtaisiin sopimuksiin.

Pesonen huomauttaa, että Teollisuusliiton kanssa tehty sopimus vaneriteollisuudessa vahvistaa yksikköä. Tämä on johtanut jo investointipäätöksen Suomeen.

Yhtiö maksaa kannustepalkkiota henkilöstölleen viime vuoden tuloksesta 60 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa suunnataan Suomeen. Työntekijää kohti tämä merkitsee 3 000 euron palkkiota.

Pesonen huomauttaa, että palkkiot maksetaan lakosta huolimatta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut