Suurten kaupunkien opetuksesta vastaavat johtajat eivät kannata etäopetukseen siirtymistä, myös infektioasiantuntijat tyrmäävät ajatuksen

Suurten kaupunkien opetuksesta vastaavat johtajat eivät kannata siirtymistä etäopetukseen maanantaina. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden ja Porin johtajat.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut koulujen kevätlukukauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

Kannanoton mukaan aikataulu on tiukka eikä etäopetuksen merkittävästä hyödystä ole esitetty perusteita.

– Sitä vastoin etäopetuksesta aiheutuvat haitat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ovat melkoisen suuria, opetuksesta vastaavat johtajat sanovat tiedotteessa.

Etäkoulun tulee olla keinoista viimeinen, kannanotossa sanotaan. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä jo nyt tarvittaessa, jos yksittäisen luokan tai koulun tilanne niin vaatii. Lisäksi kouluissa noudatetaan terveysturvallisuusohjeita.

Aamulehden mukaan suurten kaupunkien sivistyspalveluiden johtajat keskustelevat aiheesta perjantaina opetusministeri Li Anderssonin (vas.) kanssa.

Kannanotosta kertoi aiemmin muun muassa Aamuset .

"Tartunnat eivät tyrehdy, vaikka koulut suljettaisiin"

Koulujen sulkeminen ei estä koronaviruksen leviämistä, arvioivat infektioasiantuntijat avoimessa kirjeessään. Asiantuntijat eivät kannata sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ehdotusta koulujen etäopetuksesta.

STM ehdotti keskiviikkona koulujen kevätlukukauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

– Covid-epidemia leviää koko Suomessa, tartunnan voi saada aivan mistä tahansa. Vaikka koulut suljettaisiinkin, eivät tartunnat tyrehtyisi. Vaikka koko Suomi suljettaisiin, vaikka määrättäisiin ulkonaliikkumiskielto, olisi koronavirus odottamassa kontaktien paluuta, asiantuntijat kirjoittavat.

Asiantuntijoiden mukaan lasten ja nuorten siirtäminen etäopetukseen ei ole koronaepidemian hallinnan kannalta oikeasuhtainen toimi.

– Lähiopetuksen lopettaminen tai keskeyttäminen olisi paitsi hyödytöntä myös kohtuutonta lapsia kohtaan, koska lapset sairastavat koronainfektion lähes poikkeuksetta lievänä, asiantuntijat kirjoittavat.

Asiantuntijat ovat lähettäneet avoimen kirjeen STM:ään sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kirjeen on allekirjoittanut joukko Suomen suurien kaupunkien ja sairaanhoitopiirien johtavia infektiolääkäreitä ja tartuntatautiviranomaisia. Mukana on muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

Vaarana kuukausien etäopetusjakso

Etäopetukseen siirtyminen nyt johtaisi todennäköisesti pidempään, jopa kuukausien etäopetusjaksoon, sillä tartuntamäärien voidaan odottaa edelleen lisääntyvän, asiantuntijat arvioivat.

– Tällaisessa tilanteessa etäopetuksesta luopuminen olisi todennäköisesti mahdotonta.

Lähiopetuksen jatkamista puoltaa asiantuntijoiden mukaan se, että merkittävä osa yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan ja nuoremmillakin on mahdollisuus saada rokote. Oppilaitosten aikuisillakin on ollut mahdollisuus hankkia hyvä rokotesuoja, ja lisäksi kouluissa käytetään yleisesti maskeja.

Asiantuntijoiden mukaan aikuisilla on vastuu siitä, että oman edun nimessä ei tarpeettomasti vaaranneta lasten ja nuorten etua.

– On lasten parhaimman edun mukaista olla lähiopetuksessa, harrastaa ja tavata muita lapsia. Lasten elämää ei tule rajoittaa epidemian tukahduttamisen yrittämiseksi, sillä ei pystytä aikuisia suojelemaan, asiantuntijat kirjoittavat.

"Etäopetusjakso ei tule estämään tartuntojen nopeaa kasvua väestössä"

Myös Suomen johtavat lastentautien ylilääkärit vastustavat ehdotusta etäopetuksesta. Ylilääkärien mukaan etäopetus on lapsille epäreilu ja nykyisessä epidemiatilanteessa suhteeton lapsiin kohdistuva rajoitustoimenpide.

Ylilääkärit ovat samaa mieltä infektioasiantuntijoiden kanssa siitä, ettei koulujen etäopetusjakso tule estämään koronavirustartuntojen nopeaa kasvua väestössä. Yhtä lailla ylilääkärit pelkäävät, että mahdollinen etäopetus ei jäisi lyhyeksi muutaman viikon jaksoksi, koska tartuntamäärät tulevat lähiviikkoina kasvamaan.

– Lapset ovat Suomessa sairastaneet koronan lähes poikkeuksetta lievästi tai oireettomasti. Suomessa koronan aiheuttama lasten ja nuorten sairaalahoitoisuus on ollut koko epidemian ajan hyvin vähäistä ja lapsilla on ollut vakavia jälkiseurauksia hyvin harvoin, ylilääkärit kirjoittavat.

Lisäksi merkittävällä osalla yli 12-vuotiaista on ylilääkäreiden mukaan erittäin hyvä suoja koronan aiheuttamaa vakavaa sairastumista vastaan, ja sitä nuoremmat voivat saada rokotteen.

– Lasten ja nuorten etäopetuksella ei kyetä suojelemaan aikuisia.

Hallitukselle osoitetun avoimen kirjeen ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomen yliopistollisten sairaaloiden lastentautien ylilääkärit.

Hallituksessa etäopetus aiheuttaa vääntöä

Ajatukset koulujen kevätlukukauden käynnistämisestä etäopetuksessa saavat osakseen arvostelua. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti keskiviikkona koulujen kevätkauden aloittamista etäopetuksella vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi.

Tilannetta puidaan perjantaina iltapäivällä hallituksen koronaministerityöryhmässä, johon kuuluu tusinan verran ministereitä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ei lämpene ajatukselle etäkoulusta. Hänen mukaansa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tulisi olla viimesijaisia pandemian hoidossa.

– Etäopetukseen liittyvät ongelmat ovat tutkittuja ja selvitettyjä. Monissa maissa on päätetty etäopetuksen sijasta taata terveysturvallisuus kouluissa ja tehdä paikallisia ratkaisuja, eikä toimia niin, että lähetetään valtakunnallisesti kaikki oppilaat kotiin, Andersson sanoi torstaina STT:lle.

Hän kertoo pitävänsä myös täysin mahdottomana ajatuksena, että baarit ja ravintolat saisivat pysyä päivisin auki, jos lapset ja nuoret lähetetään etäopetukseen.

– Olen sanonut omana kantanani, että pidän täysin mahdottomana ajatuksena, että meillä olisivat baarit auki niin, että aikuiset ja täysi-ikäiset toisen asteen opiskelijat voisivat mennä sinne viettämään päiväänsä, mutta eivät tuplasti rokotettuina kouluun, hän sanoo.

Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi STT:lle lähettämässään sähköpostissa, että ennen etäopetusta pitäisi kokeilla muita keinoja.

– Ennen koulujen sulkemisesta puhumista tulisi tehdä kaikki mahdolliset toimet koulujen terveysturvallisuuden edistämiseksi. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi systemaattinen kotitestaus ja maskit, hän kirjoitti.

Saarikko myös totesi, että ei pidä hyvänä, jos koronatoimia pyritään johtamaan julkisuuden kautta.

– Edellytän hallituksen sisäistä asiantuntija-arvioihin perustuvaa strategista keskustelua siitä, miten pitkittyvään ja selvästi muuttuneeseen korona-tilanteeseen pitää vastata. Pidän myös perheiden arjen, yrittäjien ja kuntien kannalta kohtuuttomana pikavauhtia esitettyjä laajoja rajoitustoimia.

STT tavoitteli perhe- ja peruspalveluministeri Kiurua kommentoimaan, mutta tämä ei vastannut STT:n yhteydenottoihin.

Vaihtoehdoiksi pikatestit, maskit ja ilmanvaihto

Opetusministeri Andersson näkee parikin vaihtoehtoa etäkoululle, kuten terveysturvallisuuden kohentamisen esimerkiksi maskien käytöllä ja ilmanvaihdolla.

– Itse pidän näitä paljon parempina keinoina kuin etäopetukseen joutumista, hän sanoo.

– Kunnissa on saatu hyviä kokemuksia maskisuosituksen laajentamisesta nuorempiin ikäluokkiin ja olen myös henkilökohtaisesti kannustanut kuntia näin tekemään.

Ilmanvaihdon osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antoi suosituksen viime vuoden alussa opetuksen järjestäjille.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on lisäksi vaatinut, että päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten työntekijöillä sekä lapsilla ja nuorilla on oltava käytössään kotitestimahdollisuus. Asiasta on Anderssonin mukaan keskusteltu.

– Asia on sosiaali- ja terveysministeriön ja perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun vastuulla. Olemme ilmoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriössä, että haluamme olla valmistelussa mukana ja olemme odottaneet millaisia linjauksia STM niiden osalta saa aikaiseksi.

"Rokotukset eivät saa viivästyä"

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi Ylelle eilen, että etäopetusta koskevan ehdotuksen taustalla on huoli tartuntojen mahdollisesta kasvusta ja koulujen terveysturvallisuudesta.

Miten Andersson vastaa terveysturvallisuudesta huolissaan oleville?

– Ottaen huomioon, että lasten tautitapaukset ovat olleet suhteellisen lieviä, pidämme parempana sitä, että pyritään panostamaan terveysturvallisuuteen ja pitämään koulut auki, verrattuna siihen, että meillä olisi pitkään jatkuva etäopetusjakso.

Andersson myös toteaa, että THL ei ole antanut ainakaan tähän mennessä suositusta alle 18-vuotiaiden etäopetuksesta.

– Heidän riskiarvionsa on perustunut siihen, että hyöty-haittasuhde puoltaa lähiopetuksessa pysymistä.

Anderssonin mukaan etäopetus on tutkimusten mukaan vaikuttanut sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin että oppimistuloksiin. Paljon riippuu esimerkiksi siitä, millaisia voimavaroja ja osaamista vanhemmilla on antaa kotona opiskeluun.

– Suurin haaste on ollut, että ne jotka tarvitsevat eniten tukea ja joilla on eniten haasteita, ovat myös kokeneet eniten vaikeuksia itseohjautuvuudessa, jota etäopetus välttämättä edellyttää.

Andersson ilmaisee huolensa myös 5–11-vuotiaiden lasten rokotuksista, mikäli koulut siirtyvät nyt etäopetukseen

– Tiedän, että monissa kunnissa tämän ikäryhmän rokotukset on tarkoitus hoitaa kouluterveydenhuollon kautta. Tämä on seikka, joka pitää ottaa huomioon. Etäkoulusta mahdollisesti tehtävät päätökset eivät saa johtaa tämän ikäryhmän rokotuksien viivästykseen.

Koulujen on määrä alkaa monissa kunnissa jo maanantaina. Miksi päätöksenteko asiasta venyi näin myöhään?

– Olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä tehneet yhteistyötä opetusalan toimijoiden kanssa ja valmistautuneet kevätlukukauden alkuun niiden päätösten pohjalta, joita hallitus teki ennen joulua. Tämä on nyt uusi STM:n esitys, johon otamme kantaa.

Keskustelua etäkoulusta käydään aikuisten edun näkökulmasta, sanoo lapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo STT:lle, että hän pitää STM:n ehdotusta koulujen etäopetuksesta yllättävänä ja valitettavana. Hänen mielestään keskustelua käydään taas aikuisten etua silmällä pitäen, kuten huoltovarmuuden ja työntekijöiden saatavuuden näkökulmasta.

Pekkarinen myös totesi Twitterissä , että etäopetukseen siirtymisen tulee perustua lapsen etuun, ei yhteiskunnan huoltovarmuuteen.

Pekkarisen mukaan etäopetuksen vaikutukset lapsiin ja nuoriin vaihtelevat. Osa lapsista ja nuorista hyötyy etäopetuksesta, osalle sen vaikutukset ovat neutraalit.

– Mutta sitten meillä on osa lapsista, jotka eivät opi yhtään mitään. He jäävät niin pahasti jälkeen opetuksesta, että heidän eriarvoinen asemansa vain vahvistuu etäopetuksen kautta.

Pekkarinen kertoo vaatineensa kesästä lähtien, että Suomen kouluissa otettaisiin käyttöön Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset koulunkäynnin järjestämisestä koronapandemian aikana.

– On lukuisia toimenpiteitä, joita emme ole vielä toteuttaneet, kuten esimerkiksi oppilaiden testaaminen.

"Miten vanhemmat voivat tukea erityisoppilaiden opiskelua kotona?"

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi Helsingin Sanomille torstaina, ettei esikoululaisia ja 1.–3.luokkalaisia olla siirtämässä etäopetukseen.

Myös Pekkarisen mukaan pienten koululaisten ja erityisoppilaiden etäopetukseen pitää siirtyä vain äärimmäisessä tilanteessa, koska he tarvitsevat etäopetuksessa vanhempien tukea.

– Jos tätä tehdään jonkinlaiset huoltovarmuusargumentit edellä, silloin tulee kysymys myös siitä, miten työssäkäyvät vanhemmat voivat tukea pikkukoululaisten ja erityisoppilaiden opiskelua kotona. Onhan sekin sitten työvoiman saatavuusongelma ja yhteiskuntajärjestyksen kannalta hankala tilanne, hän totesi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut