Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

STM: Koronatilanne on vakava – pelkkä korkea rokotuskattavuus ei riitä tartuntojen laskemiseen

Koronapotilasta hoidettiin tehohoidossa Seinäjoen keskussairaalassa torstaina. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Saara-Miira Kokkonen, Sanna Raita-aho / STT

Suomen koronatilanne marras–joulukuun vaihteessa on vakava, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hänen mukaansa tehohoidon kuormitus on selvästi aikaisempia viikkoja suurempi.

Kuormituksen takia teho-osastojen toimintaa on pitänyt muuttaa sairaalakohtaisesti sekä tehdä potilassiirtoja.

Viime viikolla tehohoitoon tuli 31 uutta koronapotilasta. Marraskuun loppupuoliskolla tehohoitoon tulleiden viikoittainen määrä on vaihdellut 31–35 koronapotilaassa.

– Hoitojaksot ovat pitkiä, ja se tarkoittaa sitä, etteivät potilaat sieltä samassa tahdissa pääse jatkohoitoon vuodeosastolle, ja näin ollen se kokonaiskuormitus on ollut aika suuri. Teho-osastoilla on käyty parhaimmillaan yli viidenkymmenen (potilaan), Voipio-Pulkki kertoi STM:n ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viikoittaisessa koronakatsauksessa.

Voipio-Pulkki myös totesi, että korkea rokotuskattavuus on epidemian hillinnän välttämätön edellytys, mutta se ei nyt riitä kääntämään tartuntoja ja niiden vakavia seurauksia laskuun. Siksi tartuntariskiä on pienennettävä myös viranomaistoimin.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan ministeriö on varautunut tilanteeseen, jossa hallitukselle esitetyt toimenpiteet eivät olisi riittäviä. Hänen mukaansa menee arviolta 2–3 viikkoa ennen kuin toimenpiteiden riittävyys nähdään. Sen jälkeen arvioidaan lisätoimenpiteiden tarve. Esimerkiksi sisärajavalvonnan palauttaminen otetaan harkintaan, jos koronatilanne siltä näyttää.

Uusien koronavirustapausten määrä on noussut Suomessa edelleen. Viime viikolla todettiin yli 8 000 uutta koronatapausta, mikä on yli 500 enemmän kuin tätä edeltävällä viikolla.

Viime viikkoina alle 12-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut infektiopaineen ja tartuntamäärien kasvaessa kaikissa ikäryhmissä. Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista.

Suomessa noin 1,8 miljoonaa rokoteannosta

THL kertoo tänään iltapäivällä mahdollisista uusista linjauksista liittyen 5–11-vuotiaiden koronarokotuksiin sekä kolmansien rokoteannosten antamiseen.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että rokotusten mahdolliseen laajentamiseen on varauduttu. Esimerkiksi lapsille ja aikuisille on omat rokotevalmisteet.

– Joka viikko tulee lisää rokotteita. Tämän viikon jälkeen meillä on noin 1,8 miljoonaa rokoteannosta maassa. Rokotteet riittävät, kun annosväli toisen ja kolmannen annoksen välillä on tarpeeksi pitkä, Kontio sanoi tilannekatsauksessa.

Viime päivinä rokotusten laajentamisesta on ollut paljon keskustelua poliittisten päättäjien ja asiantuntijoiden välillä. Muun muassa Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR) on kritisoitu hidastelusta kolmansien annosten suhteen, kun taas poliittisia päättäjiä on syytetty painostamisesta.

STM:n Varhila kertoo, että hallituksen uudessa rokotusstrategiassa halutaan estää uusia tartuntoja, ei ainoastaan vakavaa tautimuotoa ja kuolemantapauksia.

– Tämän rokotusstrategian mukaisesti toivomme ja pyydämme, että asiantuntijalaitokset antavat meille siihen näkemyksen ja lausunnon siitä, miten tässä tilanteessa voidaan menetellä. Hallitus on ilmaissut sen, miten Suomessa poliittinen päätöksentekijä haluaa näitä asioita hoidettavan, siihen peilaten tarvitsemme asiantuntijanäkemykset, Varhila kommentoi asiaa.

Alle 40-vuotiaiden osuus tehohoidossa noussut

Rokottamattomat ovat syys–lokakuun aikana päätyneet koronavirustartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 18 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 30 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut, STM ja THL kertovat.

THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoi, että Suomessa on rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä noin 645 000 ihmistä. Vain yhden annoksen saaneita on noin 250 000.

– On erittäin suuri riski joutua sairaalahoitoon niillä, joilla ei rokotesuojaa ole kuin sitten täyden rokotesarjan saaneilla. Heillä riski on huomattavan paljon pienempi, Helve sanoi.

Tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoi tilannekatsauksessa, että alle 40-vuotiaiden osuus tehohoidossa on noussut kuluvan vuoden aikana aiempaa suuremmaksi. Vuonna 2020 heidän osuus oli alle 10 prosenttia mutta on noussut selvästi yli 20 prosentin.

Kuopion yliopistollinen sairaala koordinoi tehohoitoa valtakunnallisesti.

Kaksi kolmasosaa eli 67 prosenttia teho-osastolla olleista koronapotilaista on ollut miehiä, ja potilaiden keski-ikä on ollut 57 vuotta. Hieman yli neljännes kaikista potilaista on ollut alle 50-vuotiaita, Reinikainen lisää.

Kaikkiaan Suomessa on yhteensä hoidettu maanantaihin mennessä 1 238 koronapotilasta teho-osastoilla. Tehohoitojaksoja on ollut 1 470, sillä usein potilas on saman tehohoidon jatkuessa siirretty osastolta toiselle, tällöin hoitojaksoja kirjautuu enemmän. Tehohoidon keskimääräinen pituus on ollut 11 vuorokautta.

Tehohoidossa olleista koronapotilaista 14 prosenttia on kuollut teho-osastolla. Yhteensä kahdeksan prosenttia koronapotilaista on kuollut sairaalahoitojakson aikana.

Reinikaisen mukaan iän kasvaessa kuoleman vaara nousee voimakkaasti. Yli 70-vuotiaista teho-osastolla hoidetuista useampi kuin joka kolmas on kuollut.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut