Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Virologian professori: Vielä ei tiedetä, kuinka vaarallinen uusi koronavirusvariantti on – "Saamme lisää tietoa seuraavien viikkojen aikana"

Virologian professori Olli Vapalahden mukaan olisi tärkeää, että valtioita ei rangaistaisi eristämisellä siitä hyvästä, että ne kertovat uusista varianteista avoimesti ja nopeasti. Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Eetu Halonen / STT

Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta toteaa, että vielä on liian aikaista sanoa, kuinka vaarallinen Etelä-Afrikasta löytynyt uusi koronavirusvariantti on.

Hänen mukaansa variantissa on iso joukko mutaatioita, jotka viittaavat viruksen parempaan tartuttavuuteen ja kykyyn väistää immuniteettia. Osa mutaatioista on täysin uusia, osa on havaittu jo aiemmissa varianteissa.

– Muunnoksessa on kerralla aikamoinen pläjäys mutaatioita, jotka sinänsä ovat huolestuttavia. Ilman muuta tämä on merkittävä uusi variantti, joka otetaan varmasti erittäin tarkkaan seurantaan, Vapalahti sanoo.

Hänen mukaansa toistaiseksi ei ole syytä olettaa, että nykyiset koronarokotteet eivät tehoaisi uuteen muunnokseen. Hän arvioi, että variantista kertyy tarkempia tietoja laboratoriotutkimuksissa seuraavien viikkojen aikana.

– Nyt saadut tiedot on saatu muunnoksen perimästä sekvensoimalla. Siitä voidaan päätellä jo jotain, mutta muunnoksen varsinainen fenotyyppi selviää paremmin lähiviikkoina. Dataa kertyy vähitellen laboratoriokokeista ja myös tosielämästä, Vapalahti sanoo.

Fenotyypillä tarkoitetaan esimerkiksi viruksen ilmiasua eli havaittavien ominaisuuksien kokonaisuutta. Perintötekijöiden lisäksi fenotyyppiin vaikuttavat ympäristön olosuhteet.

– Kuuluu asiaan, että perimästä saadaan tietoa ensin ja viruksen käyttäytymisestä todellisuudessa myöhemmin, Vapalahti toteaa.

"Ei ole yllättävää, että variantti syntyi Afrikassa"

B.1.1.529-nimisen uuden koronavirusvariantin ensimmäinen tunnettu tapaus löytyi Etelä-Afrikasta 12. marraskuuta. Muunnosta on sittemmin tavattu muissa eteläisen Afrikan maissa sekä Israelissa ja Hongkongissa.

Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo, että hänen tietojensa mukaan sekä Israelin että Hongkongin yksittäiset tartunnat oli todettu tuplasti rokotetuilla henkilöillä. Kummankin tauti oli oireeton.

Aivelon mukaan uusien varianttien syntyminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän tartuntoja on. Rokotteet vaikuttaisivat kuitenkin hillitsevän varianttien syntymistä, vaikka eivät kaikkia tartuntoja estäkään.

– Tämän hetken datan perusteella ainakaan huolestuttavia variantteja ei vaikuttaisi syntyvän enemmän paikoissa, joissa ihmisiä on enemmän rokotettu, Aivelo toteaa.

Afrikan tartuntatautikeskuksen mukaan maanosan kaikista asukkaista on kahdesti rokotettuja hieman alle seitsemän prosenttia. Yhden rokotteen saaneita on noin kymmenen prosenttia väestöstä.

Virallisesti Afrikassa on todettu pandemian aikana noin 8,5 miljoonaa koronatartuntaa. Maailman terveysjärjestö WHO kuitenkin arvioi , että todellinen tartuntojen määrä maanosassa olisi seitsemän kertaa suurempi. Järjestön mukaan kaksi kolmasosaa Afrikan koronakuolemista jää niin ikään raportoimatta.

Aivelo ei pidä yllätyksenä, että uusi, mahdollisesti huolestuttava variantti syntyi juuri Afrikassa.

– Ehkä tämä on yksi oire siitä, miten kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut rokotteiden jakamisessa tasaisesti ympäri maailman, Aivelo toteaa.

Etelä-Afrikan nopea ja avoin raportointi oli tärkeää

Virologian professori Olli Vapalahden mukaan parantunut tiedonkulku viruksesta on kohta kaksi vuotta kestäneen pandemian hyviä puolia.

– Kun virus pääsee kiertämään maailmanlaajuisesti, sille tulee mahdollisuuksia kehittyä uusiin suuntiin. Hyvää pandemiassa on, että virusperimää sekvensoidaan maailmanlaajuisesti, Vapalahti sanoo.

– Tämän ansiosta ylipäätään tiedämme uudesta variantista nyt, ja voimme ryhtyä aikaisessa vaiheessa toimiin. Aiemmin tämäkin variantti olisi havaittu vasta, kun se olisi ehtinyt kiertää jo jonkin aikaa.

Vapalahti pitää tärkeänä, että Etelä-Afrikka kertoi uudesta variantista avoimesti ja nopeasti. Hänen mukaansa rajut eristystoimet valtiota kohtaan voivat lähettää ristiriitaisen viestin.

– Taloudellinen rankaiseminen voi viedä valtioilta kannustimen kertoa merkittävistä varianteista jatkossa avoimesti, Vapalahti pohtii.

– Etelä-Afrikan oma raportointi muunnoksesta näin aikaisessa vaiheessa oli erittäin tärkeä ja hyvä asia.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut