Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hyvin lähelle hallituksen tavoitetta vuonna 2023. TEM ennustaa työllisyysasteen nousevan 73,8 prosenttiin, mikä vanhalla laskutavalla olisi noin 74,8 prosenttia. Hallituksen vanhan mittaustavan mukainen työllisyystavoite on 75 prosenttia.
Ministeriö julkaisi työmarkkinaennusteensa tiistaina. Ennusteessa käytetään työvoimatutkimuksen vuoden alusta käyttöön ottamaa uutta laskentatapaa, jolloin työllisyysaste on noin prosenttiyksikön alempi kuin aikaisemmin.
Tilastokeskus muutti laskentatapaa, jotta työllisyysaste olisi kansainvälisesti vertailukelpoisempi, kertoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mukaansa esimerkiksi vanhempainvapaalla olevat luetaan nykyään työllisiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkistanut ennustettaan positiivisempaan suuntaan kuluvan ja ensi vuoden suotuisan talouskehityksen ansiosta. Sen mukaan koronaa edeltävä työllisyyden taso ylitetään jo tänä vuonna. Kuluvana vuonna työllisyys kasvaa 55 000 ja ensi vuonna 22 000 työllisellä, ennusteessa arvioidaan.
Työttömyyden odotetaan kuitenkin laskevan alle koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023. Ministeriön mukaan osa-aikaisia työsuhteita on syntynyt paljon, mutta moni kokoaikaisen vakituisen työnsä menettänyt on edelleen vailla työtä.
Ennätysmäärä pitkäaikaistyöttömiä
Huolestuttavaa ministeriön asiantuntijoiden mielestä on, että kaikista rekisterityöttömistä 40 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Määrä on ennätyksellisen korkea. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi kuitenkin kesällä laskuun nopeammin kuin oli aiemmin ennustettu, ja laskun ennustetaan vielä kiihtyvän lähivuosina.
– Siitä huolimatta ollaan vuonna 2023 edelleen jäämässä selvästi korkeammalle tasolle kuin oltiin ennen koronapandemian jylläämistä, sanoi TEMin erityisasiantuntija Erno Mähönen tiedotustilaisuudessa.
Myös monissa muissa maissa on hänen mukaansa havaittu samaa ilmiötä finanssikriisin ja koronakriisin aikana.
Nuorisotyöttömyydessä näkymät ovat kuitenkin valoisampia.
– Tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa olisimme pääsemässä koronakriisiä edeltävälle tasolle ja vuonna 2023 voisimme päästä jo vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävälle tasolle nuorisotyöttömyydessä, hän arvioi.
Alalta toiselle vaihdetaan
Pylkkänen kertoi tiedotustilaisuudessa yllättyneensä siitä, että työmarkkinoilla näyttää olevan käynnissä suuria liikkeitä. Yhdeltä alalta ollaan siirtymässä toiselle alalle hyvin laajassa mitassa.
– Tässä on huolestuttavia piirteitä siinä mielessä, että jotkut alat todella kärsivät suuresta työvoimapulasta ja pahin pula saattaa vielä olla edessä, Pylkkänen sanoi.
Hänen mukaansa muun muassa sote-alan työvoimapula on herättänyt ihmetystä paitsi siksi, paljonko siellä on avoimia työpaikkoja tarjolla, myös siksi, kuinka paljon sote-alalla olevat hakevat toista työpaikkaa.
Pylkkänen kuitenkin täsmensi, että TE-toimistojen keräämistä rekisteritiedoista ei ilmene, hakevatko sote-alan työntekijät töitä kokonaan uudelta alalta vai sote-alan sisällä esimerkiksi määräaikaisen tilalle vakituista työpaikkaa.
Sote-, koulutus-, varhaiskasvatus- sekä matkailu- ja ravintola-alojen lisäksi tekijöitä kaivataan erityisesti tietoliikennealalle sekä teknologia- ja it-aloille.
Samat ongelmat koskevat muitakin maita. Esimerkiksi Ruotsissa on huutava työvoimapula, sanoo Pylkkänen. Hän arvelee, että globaalistikin käynnissä on kilpailu asiantuntijoista ja huippuosaajista.
– Pohjois-Ruotsiin ollaan investoimassa suuria hankkeita, jotka liittyvät akkuteollisuuteen, fossiilittomaan teräkseen ja muuhun kaivannaisteollisuuteen. Siellä on annettu niinkin suuri luku kuin että satatuhatta työpaikkaa olisi avoinna seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämän työvoimatarpeen täyttäminen voi koskea myös Suomea, koska on aika helppo rekrytoida naapurimaasta työllisiä.
Korona luo epävarmuutta
TEMin ennuste nojaa oletukseen, että koronaepidemian rajoitustoimet ovat pääosin ohi ja talouden palautuminen jatkuu. Riski rajoitustoimien mahdollisesta uudesta käyttöönotosta luo ennusteelle epävarmuutta.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta ja Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.