Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lehtikuvan kuvaajat ovat ikuistaneet 70 vuotta Suomen ja maailman tapahtumia – nyt ikonisia lehtikuvia pääsee katselemaan juhlanäyttelyssä

Jakomäen KOP:n ryöstö elokuussa 1986 päättyi kaappaajan auton räjähdykseen Mikkelin torilla. Lehtikuvan kuvaaja Heikki Saukkomaa palkittiin kuvistaan. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA

Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Helsingissä Päivälehden museossa avautuu perjantaina näyttely, jossa lehtikuvat kertovat tapahtumista Suomessa ja maailmalla monen vuosikymmenen ajalta. Näyttely valottaa johtavan suomalaisen kuvatoimiston Lehtikuvan 70 vuoden mittaista taivalta.

Helsingin olympialaiset kytkeytyvät vahvasti Lehtikuvan perustamiseen. Helsingin Sanomilla ja Ilta-Sanomilla ei nimittäin ollut 1950-luvun alussa omia valokuvaajia, mutta lehtien tiedettiin tarvitsevan paljon kuvia vuoden 1952 omista olympialaisistamme.

Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Eljas Erkko päätti perustaa tytäryhtiön vastaamaan lehtien kuvatarpeeseen. Lehtikuvan yhtiösopimus allekirjoitettiin 6. maaliskuuta 1951.

Näyttelyssä katsojat voivat tutustua Lehtikuvan kuvaajien ikonisiin kuviin muun muassa Helsingin olympialaisissa valkoisessa mekossa viuhahtaneesta saksalaisesta "rauhanenkelistä" Barbara Rotbraut-Pleyerista, presidentti Urho Kekkosesta kumppaneineen tarkastelemassa Neuvostoliiton noottia Havaijilla 1961 ja Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen kuolonuhrien siunaustilaisuudesta 1976.

Kuvaaja ei hievahtanutkaan kameran takaa Mikk elin torilla

Helsingin Jakomäen pankkiryöstöstä alkoi 8. elokuuta iltapäivällä 1986 tapahtumasarja, joka päättyi seuraavana yönä Mikkelin torilla valkoisen Passatin räjähdykseen ja kahden ihmisen kuolemaan.

Lehtikuvalla oli Jakomäessä koko ajan vähintään yksi kuvaaja. Heikki Saukkomaa oli ennen iltakahdeksaa matkalla jatkamaan päivystystä, mutta sitten alkoi tapahtua.

– Olin laittamassa autoa parkkiin ja kävelemässä pankille päin, kun autoletka lähtikin tulemaan pois pankin suunnalta, hän kertoo.

Pankkiryöstäjä oli ottanut käyttöön pankinjohtajan valkoisen Passatin, jonka sisällä oli hänen lisäkseen kolme panttivankia. Passatin perässä oli poliisisaattue, jota Saukkomaa lähti seuraamaan.

Passat teki siksakkia matkan aikana, ja Saukkomaa kadotti sen aika ajoin näkyvistä.

– Sitten olin tankkaamassa yhdellä bensa-asemalla ja huomasin, että viereisellä pumpulla oli siviilipoliisiauto tankkaamassa. Ajattelin, että seuraan noita, menivätpä ne minne vaan.

Siviilipoliisiautoa seuraamalla Saukkomaa päätyi Mikkeliin.

– Sen jälkeen kyttäsin (Passatia) herkeämättä nelisen tuntia. En lähtenyt kameran takaa mihinkään.

"Tuntui surulliselta, vastenmieliseltä ja inhottavalta"

Hieman ennen aamuneljää kaksi naispanttivankia juoksi autosta ulos. Toisen panttivangin pako tallentui Saukkomaan kuviin samoin kuin Passatin räjähdys hetkeä myöhemmin.

Kuljettajana toiminut miespanttivanki ja kaappaaja kuolivat.

Räjähdyksen jälkeen Saukkomaa kuvasi vielä näkymiä Mikkelin torilla ennen kuin lähti ajamaan aamuneljän aikoihin kohti Helsinkiä.

Miltä nuoresta kuvaajasta tuntui, kun auto räjähti?

– Se tuntui surulliselta, vastenmieliseltä ja inhottavalta, koska tajusin, että siinä kuoli vähintään yksi ihminen. Silloin en tiennyt, että myös kuljettaja oli kuollut. En myöskään tiennyt, että toinen naisista oli päässyt pois autosta, Saukkomaa sanoo.

Lehtikuvan kuvaajat kansainvälisten uutistoimistojen välikätenä

Martti Kainulainen työskenteli Lehtikuvassa 40 vuotta, ja sinä aikana hän oli todistamassa monia kotimaan ja ulkomaan historiallisia tapahtumia. Yksi sellainen oli Berliinin muurin murtuminen marraskuussa 1989.

Ennen muurin murtumista Itä-Saksan kaupungeissa järjestettiin eri viikonpäivinä mielenosoituksia. Niistä kuuluisimpia olivat Leipzigin maanantaimielenosoitukset (Montagsdemonstrationen). Tuolloin läntiset uutistoimistot AFP ja Reuters hakivat omille kuvaajilleen pysyviä viisumeja Itä-Saksan puolelle kuvauskeikkoja varten. Hakuprosessin aikana ne eivät voineet lähettää kuvaajiaan mielenosoituksiin.

– Sille ajalle keksittiin sellainen ratkaisu, että Suomesta lähti aina maanantaisin kaksi Lehtikuvan kuvaajaa. Aamulla lennettiin Itä-Berliinin kentälle, vuokrattiin auto, ajettiin Leipzigiin ja kuvattiin mielenosoitukset, toinen AFP:lle ja toinen Reutersille.

Kuvausten päätyttyä Lehtikuvan kuvaajat ajoivat Länsi-Berliiniin ja veivät filmirullat AFP:n ja Reutersin toimistoihin. Seuraavana aamuna kuvaajat lensivät takaisin Suomeen.

Suomalaiskuvaajat eivät tarvinneet viisumeja, koska Suomella oli hyvät suhteet kumpaankin Saksaan. He saattoivat siis mennä Itä-Saksaan ja Länsi-Saksaan ja kulkea Berliinissä edestakaisin kylmän sodan symbolin Checkpoint Charlien läpi.

"Olenko se minä, joka hävitti sosialismin Euroopasta?"

Kainulainen oli jälleen kerran palaamassa mielenosoituskeikalta, kun tilanne muuttui. Lehtikuvan silloinen uutispäällikkö Markku Vuorela oli havainnut, että mielenosoituksissa oli mukana yhä enemmän väkeä.

– Hän lähetti minulle viestin, että jää sinne Berliiniin.

Tshekkoslovakian ja Unkarin avattua rajansa itäsaksalaisten länteen matkalla olleet Trabantit täyttivät tiet ja kadut. Näitä autojonoja ja -ruuhkia Kainulainen oli kuvaamassa saadessaan tiedon, että muuri oli murtunut.

– Saman tien ajoin (Berliiniin) ja olin illalla siellä, kun muurin murtumista juhlittiin, Kainulainen kertoo.

Muuriin tehtiin koko ajan uusia aukkoja, ja ihmiset pääsivät käymään sen molemmilla puolilla.

– Näin myös, kuinka muuriin tehdyistä aukoista tulleille itäsaksalaisille länsisaksalaiset antoivat sadan Saksan markan seteleitä, että tervetuloa länteen ostoksille. Summahan vastaa nykyisin 60:tä euroa, Kainulainen sanoo.

Berliinin muurin murtumisen lisäksi Kainulainen on seurannut myös muun muassa, kuinka Lech Walesa hyppäsi Gdanskin telakan portin numero 2 yli, Jugoslavian verisiä sisällissotia, Neuvostoliiton hajoamista ja Baltian itsenäisyysliekin syttymistä.

– Joskus yöllä herätessäni ajattelen, että kun olen kaikki nämä tapahtumat nähnyt, niin olenko se minä, joka hävitti sosialismin Euroopasta, savolaissyntyinen vääräleuka Kainulainen naurahtaa.

Lehtikuva on osa STT:tä .

--

Aitiopaikalla – Lehtikuva 70 vuotta -juhlanäyttely avautuu 5. marraskuuta Päivälehden museossa Helsingissä osoitteessa Ludviginkatu 2–4.

Yleisölle vanhoja kuvia esitellään Facebookissa Lehtikuvan vanhat kuvat, tunnistatko? -tilillä.

Kommentoi

Mainos: Aamuposti

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut