Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Pitäisikö opettajille joissain kouluissa maksaa parempaa palkkaa? – OAJ: Opettajien palkkakannustimelle ei ole estettä

OAJ:n Petri Lindroos toteaa, että jos vaativasta työstä halutaan maksaa opettajalle parempaa palkkaa, se on mahdollista jo nyt. Kuvituskuva. Arkisto/Sanna Jompero-Lahokoski
Kaisa Paastela

Kaisa Paastela

Pitäisikö sosioekonomisesti heikomman alueen koulun valitsevalle opettajalle maksaa parempaa palkkaa? Apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) ehdotti palkkakannustinta Helsingin Uutisten haastattelussa (HU 8.9.), koska "koulushoppailua" harrastavat nykyään perheiden lisäksi opettajat.

Helsinki jakaa myönteisen erityiskohtelun rahaa useille kouluille, jossa yhtenä mittarina on muun muassa vieraskielisten oppilaiden osuus, mutta se ei riitä tasaamaan eroja. Heikommat koulut saattavat eriytyä entisestään, jos niihin on vaikea saada päteviä opettajia.

Pitäisikö opettajia houkutella lähiöiden kouluihin rahalla? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar valmis poikkeuksellisiin toimiin: "Työskentelyn erityishaasteet voisivat näkyä palkassa"

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo, ettei palkanlisä ole ollenkaan huono ajatus rekrytointia helpottamaan – niinhän yksityisellä puolellakin kilpaillaan osaajista.

Samalla Lindroos kuitenkin toteaa, ettei hänellä ole tietoa siitä, että opettajat valitsisivat mieluummin ns. hyvän alueen koulun.

– Näin toki voi kuvitella asian olevan, mutta tiedän myös, että kun työ on henkisesti ja sisällöllisesti haastavaa, se tuo monelle opettajalle myös vastaavasti positiivista palautetta.

Helsinkiläisperheet lukitsevat asuinaluevalintansa ennen lapsen kouluikää – Tutkimus: suomenkieliset välttelevät tiettyjä alueita

Lindroos muistuttaa, että mikäli opettajia halutaan kannustaa palkalla, se on jo nyt työehtosopimuksen mukaan mahdollista.

– Palkkaa voidaan maksaa tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoritustason mukaan. Mahdollista on maksaa myös rekrytointilisää.

Sen sijaan sille kaupungin suunnitelmalle, että kokeneita opettajia siirrettäisiin työnantajan päätöksellä esimerkiksi heikommin menestyviin kouluihin, ei Lindroos lämpene.

– En ihan siihen lähtisi. Onko sekään ratkaiseva, se työuran pituus, meillä on myös hyvin taitavia nuoria opettajia, Lindroos sanoo.

Hänen mukaansa vapaan hakeutumisen rajoittaminen voisi aiheuttaa närää opettajakunnassa.

Kun Lindroosilta kysyy, ovatko opettajat Helsingissä palkkakuopassa, hän nostaa ensimmäiseksi esiin varhaiskasvatuksen opettajat, jotka 1. syyskuuta alkaen ovat kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piirissä.

– Varhaiskasvatuksen opettajat, jotka maistereina valmistuvat, kyllä herkästi siirtyvät perusopetuksen puolelle, eivätkä jää varhaiskasvatukseen, kun siellä palkka ei vastaa lainkaan työn vaativuutta.

Varhaiskasvatuksen opettajan, jolla on kelpoisuus, lähtöpalkka on voi Lindroosin mukaan olla vain 2 420 euroa kuukaudessa. Perusopetuksen luokanopettajien lähtöpalkka on tätä hieman korkeampi, mutta maisteritasoisen opettajan palkka jää silti reilusti alle 3 000 euroon kuukaudessa.

Lähiöt selviytyvät tulevaisuudessa hyvin – Tutkija: "Yksi mielikuva Helsingistä on kuitenkin pelkkä myytti"

Kommentti

Hyvä vai huono koulu?

Asuinalueiden ja koulujen eriytymisestä on tärkeää puhua, mutta riskinä on samalla luisua yksisilmäiseen hyvä–huono-jakoon. Se, että perheellä on rahaa tai vanhemmat koulutettuja, ei tietenkään ole tae sille, etteikö ongelmia voisi olla. Vastaavasti betonilähiöiden kouluissa on paljon tyytyväisiä oppilaita ja perheitä.

Tiukat jakolinjat voivat osin jopa himmentää sitä hienoa työtä, jota ns. haastavampien alueiden kouluissa on tehty. Mellunmäen Laakavuoren koulussa esimerkiksi tunnetaito-opetuksella saatiin tutkitusti kiusaaminen vähenemään.

Silti kissa on nostettava pöydälle. Pk-seudulla on jo kouluja, joissa oppimisessa on kahden vuoden ero verrattuna parhaisiin kouluihin. Paitsi opettajien palkkausta hiomalla, tulee koulujen kehityksen seurantaan luoda mittaristo, ja määritellä raja, jonka tasoa alemmas koulua ei saa päästää, kuten kaupunkitutkija Venla Bernelius taannoin Hesarissa ehdotti.

Muuten on vaarana, että heikomman alueen kouluun päätymisestä tulee lapsen elämää määrittävä tekijä pitkälle aikuisuuteen.

Helsinkiläiskoulussa opetettiin lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja: tulokset ällistyttäviä – "Tämä voisi olla kokonaan oma oppiaineensa"

Päätoimittaja Kannala: ”Razmyarilla on potentiaalia ottaa merkittävä rooli koko Suomen politiikassa – maahanmuuttoon liittyvien asioiden painoarvon on pakko kasvaa”

Vieraskielisten asukkaiden osuus ylitti 40% kahdella alueella Helsingissä, joissain kaupunginosissa osuus yhä hyvin pieni – "Ei ole ainoa mittari alueiden eriytymisessä"

Päiväkotien välille repesi kuilu Helsingissä – Tutkijan mukaan eriytymiskehitystä ei oteta Suomessa riittävän vakavasti: "Meillä on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomenkielistä lasta"

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut