Ylen haastattelemat tutkijat, Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista ja Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta, kritisoivat Suomen evakuointioperaatiota Afganistanista.
He pitävät hallituksen päättämiä rajauksia pelastettavista mielivaltaisina: esimerkiksi sitä, että vuoden 2016 jälkeen työsuhteessa olleet evakuoitiin, mutta ennen vuotta 2016 olleet ei.
– Aikaraja on täysin keksitty, sanoo Salonius-Pasternak Ylelle.
Käihkön mukaan Ruotsissa tiedostettiin jo vuosia sitten esimerkiksi sotilaita auttaneiden tulkkien ongelmallinen asema, toisin kuin Suomessa.
– Ruotsi on kantanut heistä moraalisen vastuun jo vuonna 2014 ja nytkin yrittänyt tehdä parhaansa, Käihkö sanoo.
Monet muutkin maat ovat toivottaneet tervetulleiksi kaikki puolustusvoimilleen ja suurlähetystölleen työskennelleet afganistanilaiset vartijoita ja tulkkeja myöten, Suomi ei.
Osa maista on tarjonnut turvaa myös ihmisoikeusaktivisteille, toimittajille ja kansalaisjärjestöjen työntekijöille. Suomi ei ole tällaisia ryhmiä toistaiseksi listoilleen nimennyt.
Suomeen saatiin tuotua parissa viikossa 414 ihmistä. Heistä viitisenkymmentä oli Suomea palvelleita afganistanilaisia: nykyisiä ja entisiä lähetystön työntekijöitä sekä turvamiehiä perheineen.
Afganistanista paikalta palkattujen työntekijöiden tilannetta alettiin pohtia ulkoministeriössä maalis–huhtikuussa, kertovat Ylen haastattelemat ulkoministeriön virkamiehet.
Oli ollut jo pitkään selvää, että jos Yhdysvallat lähtisi Afganistanista, muutkin lähtisivät. Kriisinhallintaoperaatio ei toimisi ilman Yhdysvaltoja.
Suomen viimeiset sotilaat poistuivat Afganistanista kesäkuussa.
Jo siihen mennessä osa maista oli alkanut tarjota turvapaikkoja heille työskennelleille afganistanilaisille.