Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Tällä viikolla on saatu paljon positiivisia talousuutisia – työllisyyden kohtaanto-ongelma on kuitenkin pahentunut ja kysymysmerkkejä on ilmassa paljon

Työllisyyden saralta saatiin tiistaina elpymisen merkkejä, kun sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat kuukausittaiset työvoimatilastonsa. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Viivi Salminen / STT

Tällä viikolla on saatu useita talousuutisia, jotka kertovat talouden noususuhdanteesta. Asuntokauppa käy kuumana, yritykset takovat hyvää tulosta ja kuluttajien luottamus talouteen on kovassa nousussa.

STT kokosi yhteen viikon tärkeimmät talousuutiset sekä sen, mitä ne konkreettisesti tarkoittavat.

Työllisyys parantunut, mutta kohtaanto-ongelmaan ei näytä tulevan loppua

Työllisyyden saralta saatiin tiistaina elpymisen merkkejä, kun sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisivat kuukausittaiset työvoimatilastonsa. Niiden mukaan työllisten määrä kasvoi kesäkuussa selvästi.

Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 7 000 enemmän. Työllisyysasteen trendiluku oli 72,4 prosenttia ja työttömyysasteen 7,9 prosenttia.

Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien tilanne on heikko. Pitkäaikaistyöttömiä oli yli 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yhteensä yli 112 000.

TEMin mukaan on hyvin todennäköistä, että pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ainakin vuoden 2021 ajan. TEM:ssä on ennustettu, että pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyisi laskuun vuoden 2022 aikana.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo, että pitkäaikaistyöttömien tilanne on Suomessa näyttänyt heikolta jo ennen koronakriisiä.

– Jo nousukauden aikana 2018–2019 työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma kaikilla mittareilla näytti pahenevan aika rajusti. Vaikka työpaikkoja oli auki, työttömyys pysyi korkeana, Koivu sanoo.

Koronakriisi näyttää edelleen pahentaneen kohtaanto-ongelmaa. Valonpilkahduksia Koivun mukaan tilanteeseen tuo kuitenkin se, että etätyön yleistyminen saattaa helpottaa maantieteellistä kohdentumista. Koronapandemian aikana kuitenkin digiosaajien ja hoitoalan työntekijöiden pula on entisestään lisääntynyt.

Koronapandemian erityispiirteenä on ollut se, että talouden syöksylasku on kohdistunut erityisesti palvelualoihin.

– Yleensä palveluala on ollut sellainen vakaa tekijä taloudessa, ja ne suurimmat nousut ja laskut ovat teollisuudessa. Koronakriisi on koetellut pahimmin nuoria, usein matalapalkka-aloilla olevia naisia, Koivu sanoo.

Monet yritykset nousukiidossa, mutta ilmassa paljon kysymysmerkkejä

Useat yritykset ovat kertoneet tällä viikolla parantuneesta tuloksestaan, ja monilla pörssikurssi on näyttänyt vihreää. Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi aiemmin tällä viikolla, että teollisuuden tilauskanta on viimeksi ollut yhtä hyvällä tasolla ennen finanssikriisiä. Teollisuutta ja rakentamista on vaivannut kuitenkin komponenttipula ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu. Kokonaisuutena EK:n mukaan suurin ongelma yrityksille on kuitenkin työvoiman saatavuus.

– Tietyillä aloilla on näkyvissä maailmanlaajuista ylikuumenemista, ja komponenttipula hankaloittaa monien alojen, esimerkiksi autoteollisuuden toimintaa. Olen ymmärtänyt, että suomalaisten yritysten osalta komponenttipula vaihtele hyvin paljon yritysten välillä, Koivu sanoo.

Hänen mukaansa joillain aloilla komponenteista on huutava pula, mutta toisilla aloilla on pystytty välttämään pahimmat karikot.

Yritysten nousujohteiset kurssit ovat tietäneet monelle sijoittajalle kissanpäiviä. Koivu kuitenkin muistuttaa, että yllätyksiä voi vielä tulla suuntaan tai toiseen.

– Rokotteiden nopeus ja ihmisten käyttäytyminen ovat edelleen valtavia kysymysmerkkejä. Poikkeuksellisia aikoja elämme edelleen. Heilunta reaalitaloudessa on myös todella suurta, Koivu sanoo.

Asuntojen hinnat nousussa, ja nousu todennäköisesti jatkuu

Tilastokeskus kertoi perjantaina, että vanhojen osakeasuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla nousivat vuoden toisella neljänneksellä 6,5 prosenttia ja muualla Suomessa 4 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Uusien osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna pääkaupunkiseudulla 9,4 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kertoi, että asuntojen hinnoissa on nousuvaraa ja nousunäkymiä vielä tämän kevään jälkeenkin.

Nousunäkymistä kertoo Brotheruksen mukaan se, että tiistaina kuluttajaluottamusmittauksen yhteydessä kerrottiin, että asuntojen ostoaikomukset olivat äärimmäisen korkealla ja asuntojen kauppamäärät ovat vahvassa kasvussa.

Asuntokauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta toisella neljänneksellä 55 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Neljännesvuositilastossa on noin 70 prosenttia tuoreimman ajankohdan kaupoista.

Kuumana käyvästä asuntokaupasta huolimatta asunnon ostoa suunnittelevien on Brotheruksen mukaan hyvä pitää jäitä hatussa. Vaikka kilpailu asunnoista on kovaa, asuntoa ei kannata ostaa näkemättä sitä ensin.

– Yhdysvalloissa tilastot kertovat, että puolet asunnonostajista on tehnyt tarjouksia näkemättä kohdetta. Suhtaudun sellaiseen varauksellisesti, ja se kielii siitä, että kuplaksi kutsuttua ylioptimismia on ilmassa, Brotherus sanoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut