Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Saksan katastrofitulvat jättivät näyn, jota kokenut tulvatutkija ei ollut ennen kohdannut

Professori Holger Schuttrumpf esittelee koneellisesti täytettäviä hiekkasäkkejä, mitä on kehitelty RWTH Aachen yliopiston vesitekniikan instituutissa. Heta Hassinen / LEHTIKUVA

Heta Hassinen / STT

Viimeviikkoisesta tuhotulvasta on otettava opiksi, mutta pitkän uran tulvavarautumisen parissa tehnyt saksalaisprofessori epäilee, opitaanko tälläkään kertaa tarpeeksi.

RWTH Aachen -yliopiston vesitekniikan instituutin johtaja, professori Holger Schüttrumpf alkaa luetella Saksaa koetelleita tuhoisia tulvia viime vuosikymmeniltä. Niitä on ollut useita, kuten Elbejoen suuret tulvat vuosina 2002 ja 2013.

Ihmiset kuitenkin unohtavat helposti, millaista tuhoa tulvavesi voi aiheuttaa, ja paluu vanhoihin tapoihin käy nopeasti.

Schüttrumpfin mukaan on paljon keinoja, joilla pahimpia tulvatuhoja voisi estää, mutta varautuminen vaatii tahtoa päättäjiltä ja käytännön toimia.

– Keskustelu kulkeutuu aina siihen, onko varautumisessa järkeä, tarvitaanko tulvavarautumista, pitäisikö sittenkin keskittyä ympäristönsuojeluun tai maanviljelyyn ja niin edelleen, Schüttrumpf pohtii.

Täysin poikkeukselliset tulvat

Viime viikon katastrofitulvissa oli Schüttrumpfin mukaan monia yllättäviä seikkoja. Ensinnäkin mittakaava: paikallisesti on arvioitu, että vastaavan mittakaavan tulvia tapahtuu kerran 10 000 vuodessa.

– Kyseessä oli äärimmäinen katastrofi, jota emme ole koskaan aiemmin kokeneet tällä alueella, Schüttrumpf sanoo.

Kuluneen viikon aikana Schüttrumpf on kiertänyt tuhoalueilla tekemässä havaintoja. Hänen mukaansa yllättävää oli myös se, miten täydellisesti infrastruktuuri oli kärsinyt osassa tuhoalueita. Esimerkiksi sähkö-, vesi- ja kaasuyhteyksiä oli mennyt poikki.

Tulva-alueilla kiertämisestä Schüttrumpfin mieleen ovat jääneet vahvimmin kohtaamiset ihmisten kanssa. Menetykset ovat olleet suuria, hän sanoo. Osalta ihmisistä on huuhtoutunut pois koko omaisuus, ja osa on menettänyt läheisiään.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kohtaan vastaavan luokan tuhoa. Vaikka olen kiertänyt kentällä monissa tulvissa, tämä tuho oli paljon suurempaa kuin mitä osasin odottaa, Schüttrumpf kertoo.

Uutistoimisto AFP:n mukaan torstaihin mennessä Saksassa oli löydetty ainakin 177 kuollutta tulvien jäljiltä.

Tarkkuutta ennakointiin

Schüttrumpf on työskennellyt tulvavarautumisen ja tulvien riskinhallinnan tutkimuksen parissa noin 30 vuotta. Viime vuosina hän on ollut mukana kehittämässä varhaista tulvavaroitusjärjestelmää.

Kyseinen järjestelmä yhdistelee tekoälyn avulla tietoja muun muassa ennustetusta sademäärästä sekä alueen pinnanmuodoista ja pystyy näin mallintamaan tarkkoja simulaatioita siitä, miten tulva tulee vaikuttamaan.

Schüttrumpfin mukaan tarkkuuden parantaminen tulvien ennakoinnissa on keskeistä, jotta varoituksista olisi nykyistä enemmän hyötyä ihmisille. Tulvien tarkemmasta ennustamisesta on hyötyä myös pelastustoimien kannalta, koska pelastustyöntekijät pystyttäisiin ohjaamaan nopeasti oikeaan paikkaan.

Vastaavia järjestelmiä on Schüttrumpfin mukaan kehittelyssä eri puolilla maailmaa. Aachenin yliopiston järjestelmää pystyisi soveltamaan millä tahansa alueella, jos tarvittavat lähtötiedot ovat vain saatavilla.

Laajat varoitukset voivat olla tehottomia

Schüttrumpf ottaa esimerkin viime viikon katastrofitulvista. Varoituksia tulvavesistä kilahteli myös Schüttrumpfin omaan puhelimeen, vaikka hän asuu kaukana joista.

– Varoituksissa luki, että tulvia on odotettavissa Nordrhein-Westfalenin osavaltioon ja Aachenin alueelle. Loppujen lopuksi tuon tason varoituksesta on yhtä paljon hyötyä kuin jos varottaisi autoilijoita, että Nordrhein-Westfalenissa on paljon liikenneruuhkia. Se ei paljoa auta.

Kuten liikenneruuhkien tiedottamista pystytään tarkentamaan esimerkiksi yksittäisille moottoriteille, Schüttrumpf haluaa, että tulvavaroituksetkin olisivat jatkossa tarkempia niin, että tulvariskistä pystyttäisiin tiedottamaan esimerkiksi jokikohtaisesti.

Aachenin yliopiston kehittämä tarkka varoitusjärjestelmä on jo toimiva, mutta pulmana on sen saattaminen laajaan käyttöön.

Schüttrumpf kertoo, että yhteistyötä tehdään Aachenin kaupungin kanssa. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, että järjestelmä olisi kaikkien ihmisten käytettävissä.

Viime viikon tuhotulvissa järjestelmä ei ollut tositoimissa, koska tulvat eivät koetelleet Aachenin kaupungin aluetta, vaan lähiseutuja.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut