Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Uniapneasta tuli uusi kansantauti – sairaanhoitopiirit taltuttavat läheteruuhkaa viilaamalla hoitokäytäntöjä

Uniapnean hoitoon käytetään esimerkiksi CPAP-ylipainehengityslaitetta. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Tarja Repo / STT

Uniapneaa kutsutaan uudeksi kansantaudiksi. Jopa 1,5 miljoonan suomalaisen on arvioitu sairastavan vähintään lievää uniapneaa, usein tietämättään. Potilasjonojen kasvun on pelätty pidentävän hoitojonoja ja aiheuttavan tiukennuksia hoidon kriteereihin.

Sairaanhoitopiireissä on vastattu potilasruuhkiin sujuvoittamalla hoitokäytäntöjä. Apuna ovat esimerkiksi uudet digitaaliset hoitopolut. Jonotusta lyhentää myös diagnoosien tekeminen perusterveydenhuollossa.

Erikoislääkärit Adel Bachour ja Heidi Avellan-Hietanen kirjoittavat huhtikuun Lääkärilehdessä, että uniapnean hoitopolkua pitäisi selkiyttää muiden kansantautien malliin. Heidän mukaansa perusterveydenhuollon pitäisi saada suurempi rooli uniapnean hoidossa sekä seurannassa, ja erikoissairaanhoito keskittyisi vain erityistapauksiin.

Diagnostiikkaa tehdään jo yleisesti terveyskeskuksissa ja yksityisellä puolella. Sairauden hoito CPAP-ylipainehengityshoidolla tai kiskohoidolla käynnistetään tavallisesti erikoissairaanhoidon keuhkopoliklinikalla, johon mennään lähetteellä. Hoidon seurantaa hoitavat joko sairaanhoitopiirit tai kunnat.

Verkko-ohjaus lisääntyy

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) uniapneapotilaiden määrä on lisääntynyt noin 35 prosenttia 2–3 vuoden aikana. Kasvua on koettu myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa hoidettavana on jo yli 15 000 CPAP-potilasta ja yli 2 000 kiskohoitoa käyttävää potilasta.

Etelä-Savon Essotessa hoidettiin viime vuonna runsaat 1 500 uniapneapotilasta, kun luku vuonna 2011 oli vielä noin 400. Tänä vuonna potilaita on ollut jo yli tuhat, eli ollaan noin 2 000 potilaan vuosivauhdissa. Mukana ei ole kaikkia Etelä-Savon tapauksia, sillä diagnooseja tehdään myös avopuolella.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lähetteiden määrä pomppasi vuonna 2019 noin 40 prosentilla. Viime vuonna lähetteitä tuli liki 6 000.

Kasvusta on selvitty kohtuullisen hyvin, sanoo keuhkosairauksien apulaisylilääkäri Hannele Hasala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Henkilökuntaa ei ole juuri lisätty, mutta toimintaa on tehostettu. Esimerkiksi CPAP-ensiohjaus annetaan kerrallaan kuudelle ihmiselle. Potilas voi myös katsoa verkosta opetusvideot ja käydä sen jälkeen sovittamassa maskia ja hakemassa laitteen.

Myös hoidon etäseuranta yleistyy, kun CPAP-laitteen keräämät tiedot välittyvät pilvipalvelun kautta hoitajalle.

– Digityökalujen ansiosta voidaan hoitaa enemmän potilaita ja vapauttaa aikaa niille, jotka tarvitsevat enemmän apua. Myös monet potilaat ovat olleet tyytyväisiä, kun heidän ei tarvitse ottaa töistä puolta päivää vapaata poliklinikkakäynnin takia, Hasala sanoo.

Hoitoketjut sujuviksi

Myös HUS on tehostanut hoitoketjua ja -polkua monin tavoin. Henkilökuntaa on lisätty, ja painetta helpottaa diagnoosien tekeminen avopuolella.

– Käyttöön on otettu sekä etävastaanotot että muu etäseuranta. Lisäksi potilaita hoidetaan palvelusetelillä, eli HUS ostaa yksityissektorilta hoidon aloituksia, tiivistää ylilääkäri Paula Kauppi.

Essotessa puolestaan aloitettiin ensimmäisenä Suomessa CPAP-hoidon ohjaus ryhmille etänä. Vauhdittajana oli koronapandemia.

– CPAP-laitehoidon aloituksen jälkeen erikoissairaanhoidossa hoitaja katsoo, että hoito lähtee sujumaan. Mikäli niin käy, pitkäaikaisseuranta on ohjattu perusterveydenhuoltoon uniapneahoitajalle, kertoo vs. ylilääkäri Anssi Ukkonen.

Hänen mukaansa pitkäaikaisseurannassa on kuitenkin ollut alueellista eriarvoisuutta.

– Ongelma on pienimpien kuntien tilanne, koska niissä ei ole ollut resursseja uniapneahoitajaan ja potilaat ovat jääneet erikoissairaanhoitoon ”roikkumaan” myös pitkäaikaisseurantaan. Tähän pyritään saamaan ratkaisua kuntien yhteistyöllä.

Hoito kannattaa aina

Ukkosen mielestä erikoissairaanhoidon pitäisi vastata lievää vaikeampien potilaiden erityishoidoista, joita ovat esimerkiksi CPAP-laitehoito, kiskohoito, nielun alueen leikkaushoidot ja lihavuusleikkaus. Myös ammattiautoilijat kuuluvat erikoissairaanhoidon puolelle. Sen sijaan diagnostiikka ja lievän uniapnean hoito, missä keskitytään painonhallintaan, sopivat perusterveydenhuoltoon.

Vaikka lisääntynyt potilasmäärä kuormittaisikin terveydenhuoltoa, Hasalan viesti uniapneaa epäileville on selvä.

– Uniapnea lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin ja heikentää elämänlaatua. Tiedän, että monissa paikoissa potilaita tulee ovista ja ikkunoista, mutta silti kannustan ehdottomasti ihmisiä tutkimuksiin ja hoitoon.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut