Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Suomessa sisätilojen lämpötilarajat ovat aivan liian korkeat, sanoo helletutkija

Korkeimmat sallitut rakennusten sisälämpötilat ovat Suomessa aivan liian korkeat terveysvaikutusten kannalta, arvioi helteen vaikutuksiin perehtynyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela. Markku Ulander / LEHTIKUVA

Pertti Mattila / STT

Korkeimmat sallitut rakennusten sisälämpötilat ovat Suomessa aivan liian korkeat terveysvaikutusten kannalta, arvioi helteen vaikutuksiin perehtynyt tutkija Reija Ruuhela. Ilmatieteen laitoksen tutkija Ruuhela on selvittänyt väitöskirjassaan helteen vaikutuksia kuolleisuuteen.

– Suomen lainsäädännön sallimissa korkeimmissa sisälämpötiloissa myös perusterveille tulee helposti uupumusta. Riskiryhmille tilanne on vaarallisempi, Ruuhela sanoo.

Palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja muissa vastaavissa maksimilämpötila saa olla lämmityskauden ulkopuolella 30 astetta, ja päivähoitopaikoissa sekä oppilaitoksissa 32 astetta. Työtehtävissä on pidettävä 10 minuutin tauko kerran tunnissa, jos lämpö on sisätiloissa 28–33 astetta. Jos sisälämpö ylittää 33 astetta, on määrä pitää 15 minuutin tauko kerran tunnissa.

– En osaa sanoa, noudatetaanko Suomessa esimerkiksi noita tauotuksen määräyksiä. Pikkuisen epäilen, ettei, tutkija lisää.

Lapsilla lämmönsäätely ei valmis

Ilmeisten helteestä kärsivien ryhmien, ikääntyneiden ja kroonisesti sairaiden, lisäksi myös lapset lukeutuvat helteen riskiryhmään. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertoo, miksi.

– Lapsilla lämmönsäätelyn järjestelmä on kehittymisvaiheessa noin 12 ikävuoteen asti. Se ei ole ennen tuota ikää vielä kovin tehokas. Lapsilla myös kehon pinta-ala on painoon suhteutettuna isompi kuin aikuisilla. Toki lapset ovat myös vilkkaita – he liikkuvat paljon ja tuottavat siitäkin syystä lämpöä.

Vanheneville helle on ongelma useasta syystä.

– Ikääntyessä verisuonisto vähän veltostuu. Samoin hikoilu alkaa vanhemmilla ihmisillä yleensä myöhemmin kuin muilla. Ihon lämpöaistimukset niin ikään heikkenevät vanhemmiten. Janon tunnekaan ei ole välttämättä ikääntyneillä niin voimakas, niin ei ehkä hoksaa juoda tarpeeksi, Rissanen sanoo.

Ruuhela ja Rissanen nimeävät helteen terveysvaikutuksille altistaviksi sairauksiksi ainakin sydäntaudit, hengitystiesairaudet ja diabeteksen.

– Lääkityksestä esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet heikentävät helteen kestämistä, Rissanen lisää.

Vaikutus kuolleisuuteen heti

On oletettu, että helle alkaa tuottaa terveyspulmia vasta hieman pitempään kestettyään. Tämä ei Ruuhelan mukaan pidä paikkaansa.

– Kuolleisuuteen helle alkaa vaikuttaa heti, jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Mutta sen jälkeen kuumuuden vaikutus kyllä kumuloituu eli kasautuu niin, että terveyshaitat pahenevat helteen jatkuessa.

Hän muistuttaa, että asuntojen rakenteet eivät lämpiä heti helteen alussa vaan useamman kuuman päivän jälkeen.

– Sitä kautta myös korkeat yölämpötilat alkavat rasittaa ihmisiä.

Ruuhelan mukaan Suomessa huomaa hyvin selvästi, että täällä talot on rakennettu talvea ajatellen.

– Meillä asuin- ja toimistorakennukset eivät välttämättä toimi kauhean hyvin kesäkuumalla. Ja nyt meneillään olevan kaltaiset helleaallot tulevat yleistymään ja voimistumaan.

Uudemmissa rakennuksissa on Ruuhelan mukaan Suomessakin keskimäärin hyvät jäähdytysjärjestelmät.

– Mutta varsinkin vanhempien talojen korjausrakentamisessa pitäisi ottaa paremmin huomioon viilentäminen.

Helteeseen tottuu

Ruuhelan mukaan monen kokemus siitä, että helteeseen tottuu, ei ole harha vaan perustuu faktoihin.

– Kun kuuma vuodenaika on kestänyt noin kaksi viikkoa, elimistö alkaa olla sopeutunut siihen. Siksi kesän ensimmäinen helleaalto voi olla terveyshaittojen osalta pahempi kuin myöhemmin kesällä tulevat helteet.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) summasi äskettäin, miten itse kukin voi ehkäistä lämpösairauksia.

– Kovien helteiden aikana on syytä huolehtia nestetasapainosta säännöllisesti pitkin päivää. Janojuomaksi kannattaa valita alkoholiton vaihtoehto. Myös riittävästä syömisestä on hyvä pitää huoli, jotta suolatasapaino säilyy, kertoi Husin sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikön johtava ylilääkäri Jukka Louhija tiedotteessa.

Hus myös ohjeisti, että helteellä kannattaa pysyä viileissä sisätiloissa ja välttää kovempaa fyysistä rasitusta. Fyysisen rasituksen yhteydessä lämpöhalvaus voi kehittyä nopeasti ilman ennakko-oireita.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut