Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Valiokunta puoltaa kansalaisaloitetta vesihuollon yksityistämisen estämiseksi – mietintö patistaa hallitusta lainvalmisteluun

Vesi on meidän -kansalaisaloite sai maa- ja metsätalousvaliokunnalta vihreää valoa eduskunnassa. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää vesihuollon yksityistämisen estämistä ajavan kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Perusteena on muun muassa vesihuollon kuuluminen yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että julkisen sektorin vahvuudet palveluiden tuottamisessa liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa voiton tavoittelu ei tuota optimaalista tulosta esimerkiksi kilpailun puutteen vuoksi.

– Ihmis- ja perusoikeuksien varmistamiseksi on tärkeää, että kansallinen lainsäädäntö takaa pinta- ja pohjavesien kestävän käytön, valiokunta kertoo tiedotteessaan.

Valiokunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto käynnistää lainsäädännön valmistelun asiasta mahdollisimman pian vesihuoltolainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Sillä olisi tarkoitus varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.

Kansallinen vesihuoltouudistus on maa- ja metsätalousministeriön kolmivuotinen hanke, joka kestää ensi vuoden loppuun. Siihen liittyvä uudistusohjelma hyväksyttiin huhtikuussa.

Aloite keräsi lähes 90 000 tukijaa

Asiaa ajava Vesi on meidän -kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat tuki-ilmoitukset aloitteen julkaisun jälkeisenä päivänä viime vuoden helmikuussa.

Yhteensä aloite sai lähes 90 000 allekirjoitusta. Se luovutettiin eduskunnalle saman vuoden maaliskuussa.

Aloitteen vastuuhenkilöt iloitsivat torstaina valiokunnan linjauksesta.

– Kukaan ei rakenna kaksia viemäri- tai vesijohtoja vierekkäin, joten kilpailua ei yksinkertaisesti voi syntyä. Kaikkien luonnollisten monopolien yksityistäminen on erittäin typerää, aloitteen vastuuhenkilöihin kuulunut Joona Mielonen sanoi tiedotteessa.

Aloitteen syntyä edelsi keskustelu Jyväskylän kaupungin selvityksestä, joka koski vähemmistöosuuden myymistä kaupungin vesi- ja sähkönjakeluyhtiö Alvasta . Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Ähtäri oli puolestaan harkinnut koko kaukolämpö- ja vesiyhtiön myyntiä.

Puolitoista viikkoa kansalaisaloitteen julkaisun jälkeen Jyväskylä päätti keskeyttää selvityksen tekemisen, koska hankkeella ei ollut edellytyksiä menestyä kaupungin päätöksenteossa.

Vesihuolto kattaa käyttöveden ottamisen, käsittelyn ja toimittamisen sekä käytetyn veden viemäröinnin.

Aloitteita hyväksytty harvakseltaan

Kymmenistä eduskuntaan edenneistä kansalaisaloitteista vain kaksi on lopulta hyväksytty. Ne koskivat samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta sekä naisparien lasten vanhemmuuden tunnustamista jo neuvolassa.

Osa aloitteista on tosin voinut johtaa toimiin tai toteutua myöhemmin tavalla tai toisella.

Esimerkiksi aloite maksuttomasta toiseen asteen koulutuksesta kaatui viime vaalikaudella, mutta uudistus on hyväksytty hallituksen ajamana tällä vaalikaudella. Kellojen siirtämisen lopettamista ajava aloite puolestaan kaatui myös viime vaalikaudella, mutta asian käsittely on sittemmin jatkunut EU-tasolla.

Kansalaisaloitelaki tuli voimaan maaliskuun 2012 alussa. Lukuisia kansalaisaloitteita on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut