Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut, mutta työpaikan löytänyt turvapaikanhakija voi jatkossa saada helpommin oleskeluluvan työn perusteella – asia on sisäministeriön selvityksessä

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen kuvaa selvitystä hyväksi aluksi, sillä passin puute on monille turvapaikanhakijoille iso ongelma. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Sisäministeriö selvittää, miten kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka ovat työllistyneet, voisivat jatkossa saada joustavammin oleskeluluvan työn perusteella.

Tämä tarkoittaa, että henkilö, joka on työllistynyt Suomeen, voisi joustavammin saada työntekijän oleskeluluvan, vaikka hänen ei ole katsottu olevan suojelun tarpeessa.

– Oleskeluluvan myöntäminen työn perusteella edellyttää, että hakijalla on voimassaoleva passi. Sellaista ei kaikilla turvapaikanhakijoilla ole. Sisäministeriön selvittelyssä oleva muutos koskisikin käytännössä matkustusasiakirjan hankkimisen helpottamista, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen sanoo STT:lle.

Hallitusohjelman mukaisessa hankkeessa selvitetään, miten Suomi voisi myöntää tässä tapauksessa hakijalle oleskeluluvan ja muukalaispassin rajoitetuksi ajaksi, kunhan kaikki muut oleskeluluvan edellytykset täyttyvät.

Oleskeluluvan edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että hakija ei vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta eikä häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon.

Onko riskinä, että tämä lisää turvapaikanhakijoiden riippuvuutta työnantajista, joista osa voi käyttää näiden heikkoa asemaa hyväkseen?

– Olisi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta parempi, että henkilöt voisivat tehdä työtä laillisesti oleskeluluvalla. Lakimuutoksen lähtökohtana olisi, että oleskeluluvan myöntämisen kaikki muut edellytykset kuin matkustusasiakirjavaatimus täyttyvät. Tätä kautta tulevat arvioiduiksi myös esimerkiksi työsuhteen ehdot sekä työnantajan ja työntekijän edellytykset, Hulkkonen sanoo.

Suomessa arviolta satoja ihmisiä, joilla ei ole oleskeluun vaadittavia asiakirjoja

Jos kaikki muut luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, henkilö voisi jatkaa työskentelyä Suomessa työntekijän oleskeluluvalla. Lisäksi hän voisi muukalaispassin avulla matkustaa hankkimaan oman maansa passin kotimaansa viranomaisilta tai heidän konsulaatistaan toisesta valtiosta.

– Nyt asiakirjan hankkiminen voi olla vaikeaa, jos henkilön kotimaalla ei ole edustustoa Suomessa, Hulkkonen sanoo.

Tällä hetkellä turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa. Vaikka hakijalle ei myönnettäisi kansainvälistä suojelua, hän voi kuitenkin jäädä Suomeen tekemään työtä, jos hän hakee ja saa sitä varten erillisen oleskeluluvan. Tämä kuitenkin vaatii voimassa olevaa passia.

Siitä, miten isoa joukkoa mahdollinen uudistus koskisi, on vaikea arvioida, sillä luvatta maassa oleskelevien tarkka määrä ei ole tiedossa, Hulkkonen sanoo.

Poliisin tekemän selvityksen mukaan Suomessa oleskeli toissa vuonna noin 220–900 ihmistä, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikka- ja maastapoistamispäätöksen, mutta eivät olleet poistuneet maasta. Kuntaliitto arvioi viime kesänä heidän määräkseen noin 700–1 100.

– Selvityksen kohteena olevan lakimuutoksen kohderyhmä on kuitenkin ne henkilöt, jotka ovat työllistyneet, ja heidän määränsä on huomattavasti pienempi, Hulkkonen sanoo.

"Hyvä alku, mutta kapea määrittely"

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen kuvaa selvitystä hyväksi aluksi, sillä passin puute on monille turvapaikanhakijoille iso ongelma.

Hän kuitenkin pitää mahdollisen uudistuksen lähtökohtaa vielä varsin kapeana. Amnesty toivoo, että lainsäädännössä otetaan huomioon, että ihmisten tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.

– On ihmisiä, jotka eivät pysty hankkimaan passia tästä huolimatta tai jos pystyvät, sitä ei hyväksytä. Jos esimerkiksi somalit hankkivat kotimaansa passin, sitä ei Suomessa hyväksytä. Myös tällaiseen ongelmaan on tarve vastata, hän sanoo.

Lisäksi Korhonen huomauttaa, että lainsäädäntöä kannattaisi tehdä myös tulevaa suunnitellen. Jonkin maan hallinto voi esimerkiksi romahtaa, jolloin Suomi ei voi hyväksyä kyseisen maan passia, vaikka ihminen sen itse onnistuisi hankkimaan.

Passin hankinta voi olla monille vaikeaa

Passin hankinta voi olla monille käytännön syistä vaikeaa, jos siteet lähtömaahan ovat heikot. Esimerkiksi Afganistanista tulleista pakolaisista osa ei välttämättä ole asunut koskaan Afganistanissa, vaikka he olisivat syntyneet siellä tai vanhemmat olisivat sieltä kotoisin, vaan he ovat eläneet maan konfliktin vuoksi useita vuosia naapurimaissa Iranissa tai Pakistanissa ennen Suomeen hakeutumista.

– Heillä ei välttämättä ole alkujaankaan Afganistanin passia tai henkilökorttia. Tällöin voi olla vähän vaikeaa todistaa suurlähetystössä henkilöllisyyttään passin saamiseksi, Korhonen sanoo.

Jos kyseisillä mailla ei ole suurlähetystöjä tai konsulaatteja Suomen lähettyvillä, voi osa ihmisistä joutua matkustamaan kotimaahansa asiakirjojen hankkimiseksi.

– Jos mietitään traumatisoituneita henkilöitä, voidaanko olettaa, että he matkustavat takaisin kotimaahansa. Tai ihmisiä, jotka ovat muusta syystä niin heikossa kunnossa, että eivät pysty matkustamaan, Korhonen pohtii.

Tästä huolimatta Korhonen pitää selvitystä hyvänä alkuna. Hän kuitenkin toivoo, että selvityksen aikana kuullaan paitsi järjestöjä, myös niitä, joita laki koskee eli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, mutta Suomeen silti kotoutuneita ihmisiä.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut