Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Niinistö Ylellä: Lentokoneen pakottaminen laskeutumaan oli käänteentekevä puuttuminen kansainväliseen käytäntöön

Niinistön mukaan Valko-Venäjän tilanteen kehitystä pidemmällä aikavälillä on vaikea arvioida. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Mika-Matti Taskinen / STT

Presidentti Sauli Niinistö sanoo, että Valko-Venäjän toiminta oli käänteentekevä kansainväliselle käytännölle ja sopimukselle. Valko-Venäjä pakotti noin viikko sitten Ryanairin lennon laskeutumaan Minskiin. Ylen Ykkösaamussa vieraillut Niinistö sanoi, että siviililiikenteen saumattomuus on toiminut hyvinkin kireissä olosuhteissa, mihin Valko-Venäjä teki dramaattisen poikkeuksen.

– Tämä oli siinäkin mielessä hyvin dramaattinen ja käänteentekevä puuttuminen kansainväliseen käytäntöön, sopimukseen ja tapakulttuuriin, Niinistö sanoi.

Niinistö arvioi, että tapahtuman toistuminen veisi valtavasti luottamusta kansainväliseltä yhteiseltä toiminnalta. Hän korosti vuoropuhelun tärkeyttä tilanteen jatkohoidossa.

– Me elämme maailmassa, jossa tapahtuu odottamattomia asioita, näköjään käsittämättömiäkin asioita. Toivottavasti niistä päästään vähän selvemmille vesille, presidentti toivoi.

Suomi on kansainvälisillä areenoilla tarjonnut apuaan viestin välittäjänä muun muassa Venäjän suuntaan. Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan kanssa Niinistö ei kuitenkaan ole koskaan puhunut, sillä "ei ole ollut asiaa".

Niinistö korostikin EU:n yhteistä toimintaa Valko-Venäjän suuntaan.

– Jos me katsomme, että EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on meille etua, niin (sitä on) juuri tämäntyyppisissä asioissa, joissa pitää saada vaikuttavuutta sanomalle. Jos unionin maat päättäväisesti yhdessä esiintyvät, niin se on paljon enemmän kuin jos 27 maata vaikka kolmeen kertaan jokainen erikseen julistaa, Niinistö sanoi.

Pratasevitshistä Valko-Venäjän Navalnyi?

Valko-Venäjä pakotti viime sunnuntaina Kreikasta Liettuaan matkalla olleen koneen laskeutumaan Minskiin. Samassa yhteydessä otettiin kiinni oppositioaktivisti ja toimittaja Raman Pratasevitsh sekä tämän naisystävä Sofija Sapega.

Niinistö arveli, että Pratasevitsh voisi nousta maassa vastaavaan asemaan kuin vankilatuomiotaan kärsivä oppositiohahmo Aleksei Navalnyi Venäjällä.

– Tulee seurattavaksi, tuleeko Pratasevitshista Valko-Venäjän Navalnyi. Vielä ei ole näkynyt kovin merkittäviä reaktioita Valko-Venäjälläkään, mutta se on hyvin mahdollista.

Navalnyi palasi alkuvuonna Venäjälle Saksasta, jossa hän oli toipumassa myrkytyksestä. Venäjällä hänet otettiin heti kiinni, mikä aiheutti laajoja mielenosoituksia etenkin pääkaupunki Moskovassa.

– Katsotaan nyt sitten, syntyykö tästä (Pratasevitshin pidätyksestä) vastaavanlaisia tunnelmia, Niinistö pohti.

Valko-Venäjällä puhkesi suuria mielenosoituksia jo viime syksynä, kun maassa käydyt presidentinvaalit tulkittiin laajalla rintamalla vilpillisiksi. Viranomaisten mukaan vaalit voitti maata yli neljännesvuosisadan hallinnut Lukashenka.

Aihetodisteet presidentin mukaan vahvoja

Lukashenka on perustellut koneen ohjaamista laskeutumaan Minskiin konetta kohdanneella pommiuhalla. Hän vakuutti toimineensa laillisesti ja ihmisiä suojellakseen.

Lukashenkan väitteet saivat tukea Venäjältä.

Niinistön mukaan tapahtumien kulku on tärkeää selvittää ilmailuturvallisuudenkin takia. Hänen mukaansa tapahtumien kulku vaikuttaa kuitenkin varsin selvältä.

– Kun lopputulemasta katsotaan, mitä tästä jäi jäljelle, niin tästä jäi jäljelle Pratasevitshin pidätys. Minusta se on aikamoinen aihetodiste vähintään siitä, mistä tapahtumaketjussa oli kysymys, Niinistö sanoi.

Niinistö kertoi joutuneensa huomauttamaan hallituksia presidentin roolista EU:n yhteisen ulkopolitiikan hoidossa

Presidentti Niinistö kertoi Ylen Ykkösaamussa myös, että on huomauttanut useita hallituksia presidentin osallistamisesta EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitoon. Niinistö sanoi asian olevan peruja perustuslakivaliokunnan vuoden 2016 linjauksesta, joka piti presidentin ja hallituksen yhteistoimintaa välttämättömänä EU:n ulkopolitiikassa.

– Jos (yhteistoimintaa) ei harjoiteta, niin minä tunnen vastuukseni huomauttaa, että harjoitetaanko sitä vai ei, Niinistö sanoi.

Niinistö ei tuonut esiin tapauksia, jossa hän on asiasta muistuttanut, mutta sanoo tapauksia olleen paljon.

– Tämä ei ole juuri tämän hetken ongelma, vaan tämä on koko presidenttikauteni aikana ollut esillä muodossa tai toisessa enemmän tai vähemmän.

Niinistön mukaan kyse ei ole presidentin ja pääministerin köydenvedosta, vaan EU:n ulkopolitiikan asiat on usein "inhimillisesti ymmärrettävästi" tulkittu pääministerille kuuluviksi asioiksi valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä.

Presidentti peräänkuulutti valtiosääntöoikeudellista keskustelua, jossa etsittäisiin parhaaseen lopputulokseen johtavia ratkaisuja.

– Mikä tahansa ratkaisu, presidentin vallan heikentäminen mukaan lukien, jos se johtaa parempaan ratkaisuun, Niinistö sanoi.

Ei vallan vaan vastuun raapimista

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) Niinistö ei katsonut pyrkineen laajentamaan tilaansa ulkopolitiikassa. Ohjelmassa oli keskusteltu siitä, kuinka Marin ehti ensimmäisenä viestiä Suomen kannan venäläisen oppositiohahmo Aleksei Navalnyin pidätyksestä.

Niinistön mukaan ulkopolitiikan hoitoa ei pitäisi nähdä valtataisteluna, jossa jokainen raapii valtaa itselleen.

– Lähtökohtani on ihan toinen. On vastuuta ja kysymys siitä, kuka vastuun ottaa, jos tilanne on avoin. Minun luonteeni on sellainen, että jos joku asia jossain roikkuu ja se minun toimivaltaani kuuluu, niin kyllä minä sitä lähden yrittämään kiinni.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut