Sukeltaminen erittäin kylmissä olosuhteissa voi suurentaa vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä, selvisi Helsingin yliopiston sukelluslääketieteen alan väitöstutkimuksessa.
Väitöskirjatutkija Richard Lundellin mukaan rytmihäiriöiden riski koskee myös kylmässä vedessä sukeltavaa avantouimaria, koska riski on korkeimmillaan juuri sukelluksen alkuvaiheessa, kun kasvot kastetaan veteen.
– Kun ihminen laittaa kasvot kylmään veteen, se aiheuttaa voimakkaan hermoston parasympaattisen osan aktivoitumisen, kertoo Lundell STT:lle.
Toisaalta kylmyys voi aiheuttaa samanaikaisesti stressireaktion, jolloin hermoston sympaattisen osan toiminta kiihtyy.
Sydämen rytmihäiriöiden riski lisääntyy, kun tahdosta riippumattoman hermoston sympaattinen ja parasympaattinen osa aktivoituvat voimakkaasti yhtä aikaa. Lundellin mukaan hermoston sympaattisen ja parasympaattisen osan aktivoituminen vaikuttavat vastakkaisesti. Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu, syke laskee. Sympaattisen hermoston aktivoituminen taas nostaa sykettä.
Lundellin mukaan myös hengityksen pidättäminen aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa.
Uiminen tai työnteko vedessä taas lisää hermoston sympaattisen osan toimintaa entisestään, minkä vuoksi lyhyt totuttautumisvaihe ennen fyysistä rasitusta on tutkimuksen tulosten perusteella suositeltavaa. Tällöin vältetään sukelluksen alussa tapahtuva tahdosta riippumattoman hermoston molempien osien samanaikainen ja voimakas aktivoituminen.
Tutkimuksessa selvisi, että sukelluksen aluksi tahdosta riippumattoman hermoston parasympaattisen osan aktiivisuus ensiksi lisääntyi, minkä jälkeen se väheni merkittävästi.
Sukellusturvallisuuden parantamiseksi olisi tarpeen käyttää tiukkoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seulontamenetelmiä kylmissä olosuhteissa sukeltavien työsukeltajien määräaikaistarkastuksissa.
Arktiset vedet ovat kylmiä riippumatta vuodenajasta, ja jo 20 metrin syvyydessä veden lämpötila on kesäaikaankin vain neljä celsiusastetta.
Lundell kävi väitöskirjassaan läpi kaikki Suomessa vuosina 1999–2018 hoidetut sukeltajantautitapaukset. Sukeltajantaudin takia hoitoon hakeutui vuosittain keskimäärin 29 henkilöä. Suurin osa sukeltajista parani paineistushoidon jälkeen täysin.