Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Biden tunnusti armenialaisten kansanmurhan ensimmäisenä USA:n presidenttinä

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on halunnut profiloitua ihmisoikeuksien puolustajana. AFP / LEHTIKUVA

Sanna Raita-aho / STT

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tunnusti lauantaina armenialaisten kansanmurhan maan ensimmäisenä presidenttinä.

– Muistelemme heitä, jotka kuolivat osmani-imperiumin aikaisessa armenialaisten kansamurhassa ja sitoudumme estämään tällaisten julmuuksien toistumisen, Biden sanoi puheessaan lauantaina, jolloin vietettiin myös kansanmurhan muistopäivää.

Armenialaisten kansanmurhalla viitataan yli miljoonan armenialaisen surmaamiseen osmanien imperiumissa ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1917. Osmanien imperiumi hajosi maailmansodan jälkeen, ja sen raunioille syntyi 1920-luvun alussa nykyinen Turkin valtio.

Turkki on virallisesti kiistänyt kansanmurhan. Sen mukaan tapahtumissa kyse ei ollut kansanmurhasta, vaan levottomuuksista, joiden seurauksena kuoli myös armenialaisia. Turkin näkemyksen mukaan toimet olivat myös "välttämättömiä" armenialaisten kapinallisten toiminnan vuoksi. Nykytutkimus on nähnyt asian toisin.

Turkki on myös ollut eri mieltä kuolleiden armenialaisten määrästä ja pitänyt sitä alhaisempana.

Biden soittikin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganille perjantaina tiettävästi pehmitelläkseen tätä lauantain ilmoituksen vuoksi. Kyseessä oli Nato-liittolaisten ensimmäinen puhelu Bidenin presidenttikautena.

Turkki reagoi Bidenin tunnustukseen lauantaina toteamalla, että kansanmurhadebatti on politisoitu. Maan ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu myös totesi, ettei Turkki "tarvitse oppitunteja muilta mailta historiastaan".

"Tarkoitus ei ole syyttää Turkkia"

Yhdysvaltojen kongressi äänesti kansanmurhan tunnustamisen puolesta jo vuonna 2019, mutta entinen presidentti Donald Trump linjasi tuolloin, että Yhdysvaltain virallinen linja asiassa ei ole muuttunut. Myös Trumpin edeltäjät ovat vältelleet tapahtumien kutsumista kansanmurhaksi.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että aikaa kansanmurhan tunnustamiselle pidettiin nyt oikeana. Lisäksi Biden on halunnut profiloitua ihmisoikeuksien puolustajana, mihin tämän tunnustus sopi.

– Olemme nähneet, että pelko Turkin reaktiosta on ollut aina ylimitoitettu, sanoi Turkki-asiantuntija Alan Makovsky uutistoimisto AFP:lle.

Yhdysvaltain hallinnon nimettömänä puhunut korkea-arvoinen virkamies myös totesi AFP:lle, ettei Yhdysvaltain tarkoituksena ole syyttää Turkkia vaan edistää ihmisoikeuksia.

"Se oli karmeaa aikaa, jota ei saa unohtaa"

Suomi–Armenia-yhdistyksen entisen puheenjohtajan ja sen perustajiin kuuluvan Abgar Margaryanin mukaan kansanmurhan muistot elävät yhä sukupolvien yli armenialaisten parissa. Myös hänen isovanhempiensa isovanhemmat joutuivat kärsimään tapahtuman seurauksena.

– Edelleen ihmiset muistavat ja tulevat muistamaan tapahtuman. Se oli karmeaa aikaa, jota ei saa unohtaa. Se ei ole vain armenialaisten tragedia vaan ihmiskunnan tragedia. Jos tällaiset tapahtumat unohdetaan, ne tulevat toistumaan monessa eri paikassa, hän sanoi STT:lle.

Bidenin kansanmurhan tunnustamista Margaryan ei pidä kuitenkaan henkilökohtaisesti merkittävänä asiana.

– Minulle ei henkilökohtaisesti paljon muuta asioita se, mitä Biden tai Turkki sanovat. Oli kyse sitten armenialaisten tai juutalaisten kansanmurhasta tai ylipäätään ihmisoikeuksista, on tärkeää, että aina reagoidaan eikä anneta tällaisten asioiden tapahtua, hän sanoi.

---

Jutussa on käytetty lähteenä uutistoimisto AFP:ta ja Tom Kankkosen kirjaa Erdogan – Turkki suuren johtajan varjossa ja Turkki – Euroopan rajalla -teosta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut