Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Koronamaski suojaa allergikkoja – koivun siitepölyä leijuu Suomeen alkuviikosta

Myös pähkinäpensas on jo aloittanut kukintansa. Ritva Siltalahti / LEHTIKUVA

Markus Heikkilä / STT

Koronaviruksen myötä katukuvaan ilmestyneet FFP2-kasvosuojaimet auttavat siitepölyallergiasta kärsiviä, sanoo Annika Saarto Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.

– Tehokkaammat maskit, kuten FFP2, suodattavat siitepölyn hiukkasten kokoisia hiukkasia ja ovat myös ilmatiiviimpiä. Ja vaikka sellainen tavallinen maski, jota meistä useimmat käyttävät, ei välttämättä suojaa sen kokoisilta hiukkasilta, niin on sekin parempi kuin ei mitään maskia, Saarto sanoo.

Siitepölyhiukkaset ovat kooltaan 20–25 mikrometriä.

Tänä kevään on luvassa runsasta kukintaa esimerkiksi koivun suhteen, joten varsinkin allergikolle tehokkaan maskin käyttäminen myös ulkona on järkevä vaihtoehto.

– Siitepölypitoisuuden huippupäivinä ei ole hölmö idea pitää FFP2-tason maskia, vaikka ei olisi allergikko, Saarto sanoo.

Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos olivat mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jonka mukaan ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja koronaviruksen tartuntatiheyden välillä havaittiin yhteys. Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus selitti yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta. Tutkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuun alussa.

Leppä teki ennätyksen, koivu tulossa alkuviikosta

Turun yliopiston siitepölyseurannan historian korkein lepän siitepölypitoisuus todettiin Imatralla jo pari viikkoa sitten, Saarto kertoo.

Tuolloin kaukokulkeuman mukana tulleen siitepölyn seuraksi on alkanut paikallinen kukinta, joten lepän siitepölyn määrä on tällä hetkellä todella runsasta – myös muualla kuin Imatralla. Lepän lisäksi myös pähkinäpensas on aloittanut kukintansa.

– Pääpahis Suomessa kuitenkin on koivu, jonka kukinnan huippu on eteläisessä Suomessa vappuna tai heti vapun jälkeen ja muualla maassa vähän myöhemmin, Saarto kertoo.

Koivun siitepölyä saapuu näillä näkymin Suomeen jo alkuviikosta kaukokulkeumana Ranskasta ja Saksasta. Koivuallergikoilla saattaa siis nenää jo kutittaa.

– Voi olla, että ennustemalli muuttuu viikonlopun aikana, mutta jos on allerginen koivulle, niin vähäinenkin määrä riittää oireiluun, Saarto sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Pekka Heleniuksen mukaan kaikille pääpuulajeille, eli koivulle, kuuselle ja männylle, on tulossa runsas tai melko runsas kukinta koko maahan. Koivun kukinta tulee olemaan syksyllä tehtyjen hedenorkkolaskelmien mukaan reilusti runsaampaa kuin viime vuonna.

– Niitä oli kaksin- tai kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, Helenius sanoo.

Koivun hyvät kukintavuodet toistuvat säännöllisesti kahden tai kolmen vuoden välein, Helenius kertoo. Tästä keväästä on siis tulossa haastava koivuallergiasta kärsiville.

– Ikävä kyllä nyt näyttää siltä, mutta jos tämä syklisyys toteutuu, niin vuoden päästä voi olla taas helpompi tilanne, Helenius lohduttaa.

Koivun ahkerin kukintakausi on yleensä ohi toukokuun puolivälin paikkeilla.

Oravat nälissään

Tulevana kesänä kuuselle on odotettavissa runsas kukinta Etelä-Suomessa ja keskinkertainen Pohjois-Suomessa. Kuusi kukkii yleensä hyvin keskimäärin kaksi kertaa kymmenessä vuodessa, mutta edellisen kerran kuusella oli hyvä kukinta kuitenkin vain kaksi vuotta sitten.

Heleniuksen mukaan syy tämän kesän hyvään kukintaan on siinä, että viime kesä oli tavanomaista lämpimämpi. Vaikka havupuiden kukinnasta aiheutuvat allergiat ovat hyvin harvinaisia, on kuusen kukinnalla merkitystä ainakin eläimille.

Käpykanta on tällä hetkellä verrattain heikoilla kantimilla, minkä vuoksi oravat syövät nyt kuusen kukkasilmuja. Etelä- ja Keski-Suomessa kuusten latvoissa näkyy paikoitellen vielä runsaasti kesän 2019 hyvän kukinnan seurauksena syntyneitä, ylivuotisia käpyjä, joista siemenet ovat varisseet jo vuosi sitten.

– Luulen, että siellä on nälkä ollut. Kuusen siemenet ovat kuitenkin oravalle se pääasiallinen ravinto. Onni onnettomuudessa on se, että vaikka kuusessa ei ole käpyjä, siellä on kuitenkin paljon kukkasilmuja. Se olisi oravan kannalta katastrofi, jos ei olisi kumpaakaan, Helenius sanoo.

Hän arvelee, että tilanne vaikuttaa myös oravien määrään.

– Kun on ravintoa runsaasti, niin populaatiot kasvavat, ja kun on niukkuutta, niin menee toiseen suuntaan.

Oravan ruokavalion pakkomuutoksella voi olla Heleniuksen mukaan vaikutusta yksittäisten pihakuusten kasvuun, mutta ei metsikkötasolla.

Heleniuksen ja hänen eläkkeelle jääneen kollegansa havaintojen perusteella oraville on kuitenkin syytä nostaa hattua. Tulevaisuuteen järkevästi suhtautuvat oravat syövät nimittäin mieluummin hedekukkasilmuja, ei emikukkasilmuja, joista myöhemmin kehittyy käpyjä. Laajempaa näyttöä tästä ei kuitenkaan ole.

– Menee enemmän spekuloinnin puolelle. Toki evoluution aikana on kehittynyt mekanismeja, jotka edesauttavat lajien säilymistä. Eivät ne sattumaa ole, Helenius sanoo.

Ensi talveksi ruokaa pitäisi taas riittää, vaikka silmuja onkin syöty.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut