Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Etätyössä pitäisi panostaa tietoisesti kommunikointiin – työpaikan ristiriitatilanteet voivat jopa pahentua, jos niitä selvitellään etäyhteyksien kautta

Etätyö on helpointa itsenäisissä työtehtävissä. Tiimityö vaatii koordinointia, mutta onnistuessaan se tuo myönteisiä kohtaamisia ja vähentää sosiaalisen eristäytyneisyyden tunnetta. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Monessa suomalaisessa tieto- ja asiantuntijatyöhön keskittyvässä työpaikassa on tehty jo yli vuosi etätöitä. Vaarana on nyt työpaikoilla syntyneiden luottamussuhteiden heikentyminen, kun mahdollisuudet kasvokkaisiin kohtaamisiin ja suhteiden päivittämiseen ovat jääneet pois.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling kertoo tutkimusten osoittaneen, että oheisviestinnällä eli sanattomalla viestinnällä on viestin vastaanottamisen ja tulkinnan kannalta yhtä suuri merkitys kuin sanallisella viestinnällä. Oheisviestintä koostuu esimerkiksi ilmeistä ja eleistä.

Vähiten ongelmia oheisviestinnän puuttuminen aiheuttaa tilanteissa, joissa välitetään puhdasta asiatietoa: esitetään tilastolukuja tai tutkimustuloksia tai annetaan määräyksiä tai ohjeita.

Mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kyse, sitä suurempi on myös oheisviestinnän merkitys.

– Esimerkiksi työpaikan ristiriidat ja ihmissuhdeongelmat voivat jopa pahentua, jos niitä yritetään selvitellä etäyhteyksien kautta. Tällöin ihmiset korvaavat puuttuvan oheisviestinnän omilla mielikuvillaan ja tulkinnoillaan, Nordling huomauttaa.

Kamerat kannattaa laittaa päälle

Viime vuoden keväällä ja syksyllä toteutetun pitkittäistutkimuksen mukaan työntekijöiden luottamus esihenkilöitä kohtaan laski etätyön pitkittyessä, kertoo Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.

– Esimies-alaissuhteissa on varattava aikaa myös vapaamuotoiseen keskusteluun. Etätyössä se voi tapahtua vaikka puhelimitse, Blomqvist toteaa.

Kyselyä jaettiin työmarkkinajärjestöjen, ministeriöiden ja sosiaalisen median kautta kohdennetusti suomalaisille tietotyöntekijöille. Pitkittäistutkimuksen kaikkiin kolmeen kyselyyn vastasi 1 164 työntekijää julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Vastaajien keski-ikä oli noin 46 vuotta, ja heistä runsaat kolme neljäsosaa oli naisia.

Blomqvist muistuttaa, että luottamusta voi rakentaa myös teknologiavälitteisesti, mutta siihen täytyy panostaa tietoisesti: esimerkiksi kokouksissa voi pitää kameroita päällä ilmeiden ja eleiden välittämiseksi, jotta ihmiset tietävät tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Kokoukset kaventuvat tehtäväkeskeisiksi

Suurin osa LUT-yliopiston etätyötutkimukseen vastanneista työntekijöistä kärsii sosiaalisesta eristäytyneisyydestä ja haluaisi tavata työtovereitaan kasvotusten. Blomqvistin mukaan etätyössä ihmiset helposti kommunikoivat vain samojen, tuttujen ihmisten kanssa eivätkä luo uusia sosiaalisia suhteita.

Riskinä on, että vuorovaikutus kaventuu. Kun kohtaamiset tapahtuvat lähinnä suunnitellusti kokouksissa, myös niiden sisällöt helposti kaventuvat tehtäväkeskeisiksi.

THL:n Nordlingin mukaan työpaikan sosiaalisten kontaktien vaje koetaan helposti psyykkistä kuormittavuutta lisäävänä tekijänä. Vaikka monella on paljon etäkommunikaatiota esimerkiksi kokousten kautta, epäviralliset kanssakäymiset ja spontaanit taukokeskustelut puuttuvat.

– Monelle olisi tärkeää päästä jakamaan työhön liittyviä paineita, kokemuksia ja onnistumisia työkavereiden kanssa ja kysymään myös neuvoa tarvittaessa. Etätyössä kynnys näihin on huomattavasti korkeampi.

Pääasiassa etäyhteyksien kautta tapahtuva kommunikointi voi Nordlingin mukaan olla erityisen hankalaa uusille työntekijöille.

Etäopiskeluun liittyy samanlaisia sosiaalista kanssakäymistä hankaloittavia tekijöitä kuin työpaikoilla. Lisäksi etätilanne haittaa ryhmäytymistä: erityisesti ne opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opiskelun pandemian aikana, voivat kokea jääneensä yhteisön ulkopuolelle, mikä voi vieraannuttaa heitä itse opiskelusta. Nordlingin mukaan riskinä on, että opintojen keskeyttämiset lisääntyvät.

Selkeät viestijät pärjäävät parhaiten

Etätyö on helpointa itsenäisissä työtehtävissä. Tiimityö vaatii koordinointia, mutta onnistuessaan se tuo myönteisiä kohtaamisia ja vähentää sosiaalisen eristäytyneisyyden tunnetta, toteaa Blomqvist.

– Itseohjautuvuus on tärkeää etätyössä. Etätyössä pärjää paremmin, jos pystyy ilmaisemaan itseään selkeästi ja myönteisesti sekä suullisesti että kirjoittamalla.

Nordling muistuttaa, että etätyö vaikuttaa hyvin eri tavoin eri ihmisiin. Persoonallisuudeltaan ulospäin suuntautuneet voivat kokea etätyön elämää rajoittavana, mikä voi aiheuttaa ahdistusta. Tämä riippuu paljon siitä, miten he pystyvät kompensoimaan sosiaalisten kontaktien puutetta muilla ihmissuhteilla.

Sen sijaan osa ihmisistä nauttii mahdollisuudesta tehdä työtä ilman sosiaalisia häiriötekijöitä ja keskeytyksiä. Myös etätyön ominaisuuksilla on merkitystä: jos on etänäkin paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, ei välttämättä kaipaakaan työpäivän jälkeen enää muita kontakteja.

Nordlingin mukaan hyvin työkeskeisillä ihmisillä voi olla vaikeuksia rajata työn tekemistä normaalien ja sovittujen työaikojen raameihin: työpäivät voivat pidentyä kohtuuttoman pitkiksi.

– Pitkäaikainen etätyö voi näiden henkilöiden kohdalla aiheuttaa suhteellisuudentajun heikkenemistä, jolloin mikään ei riitä. Jos tähän liittyy vielä vahva velvollisuuden tunne ja täydellisyyden tavoittelu, ovat uupumisen riskit mitä ilmeisimmät.

Blomqvistin mukaan osittainen etätyö on tullut jäädäkseen: suurin osa suomalaistyöntekijöistä on etätyössä tyytyväisiä, ja monessa organisaatiossa kehitetään nyt toimivia etätyökäytäntöjä.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut