Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Eteläafrikkalainen koronamuunnos on edelleen monin tavoin arvoitus – viruksen muuntuvuuskyky on yllättänyt tutkijat massiivisesti, sanoo evoluutiobiologi Tuomas Aivelo

Ei tiedetä tarkalleen, moniko rokotetuista voisi saada tartunnan koronaviruksen eteläafrikkalaisella variantilla, sanoo Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Anna Pesonen-Smith / STT

Koronaviruksen eteläafrikkalainen muunnos herättää Suomessakin paljon kysymyksiä ja huolta. Muunnos eroaa viruksen alkuperäisestä muodosta ja brittiläisestä variantista siten, ettei aiemman sairastamisen tai rokotteen antama immuniteettisuoja tehoa siihen yhtä hyvin.

– Tämä pelätty mutaatio – e484k – on eteläafrikkalaisessa ja brasilialaisessa koronaviruksen muunnoksessa. Sitä ei tiedetä tarkalleen, moniko rokotetuista voisi saada tartunnan eteläafrikkalaisella variantilla, Helsingin yliopiston evoluutiobiologi Tuomas Aivelo sanoo.

Huolestuttavana piirteenä eteläafrikkalaisessa variantissa on pidetty Aivelon mukaan myös epäilyä, että se leviäisi brittivarianttia helpommin. Suomessa eteläafrikkalaisen muunnoksen mahdollinen ryöpsähtäminen riippuu leviämistehosta ja turvatoimista.

– Jos se leviää vähemmän kuin brittivariantti, eihän se pääse yleistymään.

Jos Suomi pitää rajoitukset sillä tasolla, että brittimuunnostartuntojen määrä pysyy samana tai laskee, rajoitukset osuvat helpommin eteläafrikkalaiseen varianttiinkin, Aivelo huomauttaa.

Suomessa todettu joitain tartuntaketjuja

Turun yliopiston virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan eteläafrikkalaiseen koronavirusmuunnoksen on todettu aiheuttaneen Suomessa joitain tartuntaryppäitä.

– Siinä on ollut joitain ketjuja, jotka on onnistuttu enemmän tai vähemmän tukahduttamaan tartunnan jäljityksillä.

Julkunen kertoo, että tuoreiden tutkimusten valossa kahden Pfizerin ja Biontechin rokoteannoksen jälkeen yli 90 prosentilla terveydenhuoltohenkilöstöstä huomattiin vasta-aineita, jotka neutraloisivat myös eteläafrikkalaista muunnosta. Julkusen mukaan voi siis olettaa, että jonkinlainen immuniteetti sitäkin kohtaan saataisiin nykyisillä rokotteilla.

Rokotteet auttavat pitämään epidemiaa kurissa

Tuomas Aivelo sanoo suoraan, että koronaviruksen muuntuvuuskyky on yllättänyt tutkijat massiivisesti. Hänen mukaansa aiemmista epidemioista ei tiedetä mitään vastaavaa, vaan evoluutiota on tapahtunut ainoastaan vähäisissä määrin.

– Aidosti yllättävää oli, että tapahtui mutaatio, joka muutti niin paljon sitä viruksen toiminnallisuutta. Oletettiin, että muutos olisi hitaampi ja vaiheittainen, ei tällainen – 50 prosenttia!

Aivelon mukaan rokotteet auttavat pitämään epidemiaa kurissa ja vähentävät vakavia tautimuotoja, joissa tarvitaan sairaalahoitoa.

– Optimistisessa skenaariossa virusmuunnokset olisivat jatkossa vain terveysviranomaisten huoli, ei kansalaisten. Niitä seurattaisiin, mutteivät ne vaatisi laajaa valmistautumista, Aivelo kuvailee.

Hänen mukaansa nykyinen koronavirusepidemia voi johtaa tulevaisuudessa tilanteeseen, että koronarokote pitää ottaa vuosittain.

– Jos katsotaan 10 vuoden päähän, tuleeko nykyisestä koronasta kuin nykyinen flunssa? hän kysyy retorisesti.

Rokotteita on alettu muokata

Ilkka Julkunen sanoo, etteivät muunnokset vaikuta Suomen rokotusohjelmaan.

– Se toteutetaan niillä rokotteilla, jotka ovat käytettävissä. Ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden suojateho vakavaa tautimuotoa vastaan on yli 90 prosenttia, jos on saanut kaksi annosta.

Sitä ei Julkusen mukaan tiedetä, että kuinka paljon virusten täytyy muuntua, että rokotteen teho merkittävästi heikkenisi.

– Se nähdään tulevina kuukausina.

Tieto rokotetuista suomalaisista ja sairastetuista tartuntataudeista kerääntyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään rekisteriin, ja nämä tiedot voidaan sitä kautta yhdistää.

– Jos rokotteiden saajia alkaa sairastua paljon, voi pohtia, mitä täytyy tehdä. Maailmalla rokotteiden valmistajat ovat alkaneet muokata rokotteita niin, että niissä käytettäisiin merkittävästi muuntuneiden virusten geenejä. Tällöin rokotus tehoaisi virusvariantteja vastaan.

Hän muistuttaa, ettei kaikille taudeille voida kehittää rokotteita. Tässä mielessä koronaviruksen osalta on ollut onnea matkassa.

– Jos rokotusohjelmat toteutuvat ja yhteiskunnalliset torjuntatoimet toimivat hyvin, niin olen optimistinen, että pandemia saadaan hallintaan, ja toivon, että kesän jälkeen voidaan pikkuhiljaa siirtyä vähän normaalimpaan elämään.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut