Suomessa tarvitaan kipeästi lisää sosiaalityöntekijöitä, erityisopettajia, psykologeja ja lastentarhanopettajia. Näistä ammattilaisista on suhteellisesti eniten pulaa, ilmenee julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan teettämästä analyysista.
Määrällisesti eniten pulaa on sairaanhoitajista.
– Koulutusselvitys kertoo valitettavasti sen perusviestin, että työvoimapula-aloilla tilanne pahenee koulutusmäärillä, mitkä tällä hetkellä ovat olemassa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen tiedotustilaisuudessa.
Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymistilastot koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin. Analyysi ei ota huomioon kuitenkaan esimerkiksi väestörakennetta.
Analyysin tehneen Aula Research toimitusjohtaja Juha Vekkilä sanookin, että väestörakenteen muutos lisää todennäköisesti sairastavuutta ja siten lisää entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää.
– Politiikkatoimia, kuten hoitajamitoitusta, ei ole myöskään huomioitu. Se saattaa vetää tätä tulkintaa samaan suuntaan, Vekkilä sanoo.
Tällä hetkellä lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää noin 4 000, psykologeja noin 1 000, sosiaalityöntekijöitä lähes 2 700 ja erityisopettajia lähes 2 300. Sairaanhoitajia tarvitaan yli 8 000.
Ennenaikainen eläköityminen tuo talouteen 2 miljardin aukon
Keva tarttuisi ongelmiin viiden keinon kautta. Kietäväisen mukaan keinoissa työllisyysasteen nostamiseksi on vielä paljon parannettavaa. Lisäksi hänen mukaansa tarvitaan vielä voimakkaampia toimia, jotta sosiaali-, terveys- ja opetusala tulisi nykyistä houkuttelevammaksi.
Kevan mukaan myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan eläkeuudistuksen lisäksi. Erityisosaajien ohella Suomeen tarvitaan myös laaja-alaisempaa maahanmuuttoa hoivapalveluiden turvaamiseksi, Kietäväinen sanoo.
– Siinä tarvitaan asianmukaista täydennyskoulutusta, kielikoulutusta ja kotouttamista. Tämä on erittäin keskeinen osa ongelman ratkaisua.
Kietäväinen nostaa esiin myös työkyvyttömyyden ehkäisyn ja työssä jaksamisen. Suomessa koko maan tasolla lähes 20 000 ihmistä jää vuodessa työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työkyvyttömyyseläkeet painottuvat suhteellisesti monille näille aloille, joissa meillä on tällä hetkellä työvoimapulaa.
Kysymys on myös taloudellinen, sillä esimerkiksi yksin kunta-alalla menetetään vuosittain kaksimiljardia euroa ennenaikaisten eläköitymisten takia. Sama summa saataisiin, jos jokainen Suomen kunta nostaisi kunnallisveroa kahdella prosenttiyksiköllä.
Työvoiman kohtaanto-ongelmaa Keva helpottaisi siten, että ihmiset pystyisivät nopeammin hakeutumaan uusiin ammatteihin. Myös työnteosta eläkkeellä pitäisi tehdä Kevan mielestä nykyistä kannustavampaa.
Saramo aikoo esittää lisää panostuksia koulutukseen
Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) ei uskaltanut koko hallituksen puolesta vastata kovin laajasti kysymykseen siitä, mihin toimiin hallitus voisi vielä ryhtyä Kevan esiin nostamien ongelmien takia.
– Sen voin tietenkin linjata, että opetusministerinä tulen esittämään koulutukseen lisää panostuksia.
Saramo nosti lisäksi esiin koronaviruksen aiheuttaman hoivavelan ja oppimisvelan, jota hallitus on yrittänyt paikata.
– Jos se nyt joitain miljoonia vie, se on investointi, joka kannattaa tehdä.
Saramo uskoo myös, että koulutuspaikkojen lisääminen on sellainen yhteinen tavoite, johon löytyy rahaa. Hänen mukaansa myös jatkuvan osaamisen toimintaan suunnatut rahat maksavat itsensä takaisin.