Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) on määrä kertoa tänään valtakunnallisesta hintakartellista, joka on paljastunut viraston selvityksissä.
Hintakartellit ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joista kärsivät sekä kansantalous että kuluttajat. KKV kertoo aamupäivällä, mitä toimialaa ja yrityksiä kartelli koskee ja millaisia seuraamuksia virasto siitä esittää.
Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa alan yritykset sopivat keskenään myytävien tuotteiden hinnoista samalla tuotanto- tai jakeluportaalla. Myyntikartellien lisäksi yritykset voivat muodostaa ostokartelleja, jolloin ne ostavat esimerkiksi välituotteita ennalta sovituin hinnoin.
Kartellien epäillään johtavan siihen, että kuluttajat tai yritykset joutuvat maksamaan kalliimman hinnan huonommasta laadusta.
Suomessa suurta huomiota on saanut niin sanottu asfalttikartelli, jossa asfalttiyritykset Lemminkäinen etunenässä perivät hintakartellin avulla ylihintaa kuntien asfaltointiurakoissa pääosin vuosina 1994–1995 ja 1998–2002. Tuomion mukaan ylihinnan määrä oli yli 37 miljoonaa euroa.
Korkein hallinto-oikeus määräsi seitsemän yhtiötä maksamaan kartellisakkoja yhteensä 82,5 miljoonaa euroa. Myöhemmin kunnat ovat lisäksi hakeneet yhtiöiltä korvauksia kartellista.
Kartellin paljastanut välttyy sakoilta
Metsäliitto (nykyinen Metsä Group ), Stora Enso ja UPM tuomittiin markkinaoikeudessa puukaupan kilpailun rajoittamisesta. Kartelli toimi vuodesta 1997 vuoteen 2004, jolloin UPM paljasti raakapuukartellin kilpailuvirastolle. Metsäliitto ja Stora Enso tuomittiin yhteensä 51 miljoonan euron sakkoihin, mutta UPM vapautui sakoista annettuaan kartellin ilmi.
Myös puukauppakartellista kärsineet metsänomistajat hakivat myöhemmin metsäyhtiöiltä korvauksia.
Ulkomailla toimivista suomalaisyrityksistä Kone sai vuonna 2006 Saksan ja Alankomaiden hissikartellista EU-komissiolta 142 miljoonan euron sakot.