Metsäyhtiö UPM aloittaa seuraavan sukupolven biopolttoaineita valmistavan jalostamon perussuunnittelun. Sijoituspaikkavaihtoehdot ovat Kotka Suomessa ja Rotterdam Hollannissa. Tällä hetkellä UPM:llä on vastaava jalostamo Lappeenrannassa.
UPM:n mukaan suunnitellun biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi 500 000 tonnia korkealuokkaisia uusiutuvia polttoaineita, mukaan lukien lentopolttoaine. Kyse olisi suurin piirtein miljardiluokan investoinnista ja yhtiön historian toiseksi suurin investointipäätös.
Yhtiö arvioi, että tuotteet pienentäisivät merkittävästi tie- ja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvaisivat kemikaalien ja biomuovien fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.
– Tämähän edustaa noin 1,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemää vuositasolla, sanoi tiedotustilaisuudessa toimitusjohtaja Jussi Pesonen.
Suunnitteluvaihe kestää vähintään vuoden
UPM:n puubiomassapohjaiset kiinteät tähteet ja sivuvirrat muodostavat merkittävän osan biojalostamon raaka-ainevalikoimasta. Lisäksi tarkoitus on käyttää nestemäisiä jäte- ja tähderaaka-aineita.
Suunnittelussa selvitetään liiketoiminnan houkuttelevuutta, valitaan innovatiivisin teknologiavaihtoehto ja arvioidaan investointitarvetta. Perussuunnitteluvaiheen kestoksi on arvioitu vähintään vuosi. Sijoituspaikan valinta voidaan tehdä vasta tämän perussuunnitteluvaiheen loppupuolella.
Sijoituspaikan valintaan vaikuttaa Pesosen mukaan moni tekijä kuten raaka-aineiden saatavuus ja hinta, maiden sääntely, energiakustannukset ja logistiikka.
UPM ei tässä vaiheessa arvioi kahden eri sijoitusvaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia.
– Me aloitamme nyt tämän työn. Kummallakin on ihan hyvät mahdollisuudet, Pesonen tyytyi sanomaan.
Hän sanoo kuitenkin olevansa huolissaan Suomen kilpailukyvystä verrattuna eurooppalaisiin kilpailijoihin.
– Suomi on Euroopankin markkinoilla 1 500 kilometrin takamatkalla eurooppalaisiin kilpailijoihin verrattuna logistisesti, meidän dieselveromme on Euroopan kolmanneksi korkein. Sitten meillä on talvi, joka aiheuttaa etenkin merenkulussa kustannuksia, hän listasi huolenaiheitaan.
Korona aiheutti äkillisen shokin
UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto supistui viime vuonna 948 miljoonaan euroon toissa vuoden 1,4 miljardista eurosta. Vertailukelpoinen liikevoitto putosi näin 32 prosenttia edellisvuodesta.
Liikevaihto painui 8,6 miljardiin euroon 10,2 miljardista eurosta.
– Vuonna 2020 globaali pandemia ja siitä johtuneet sulkutoimet aiheuttivat äkillisen ja ankaran taloudellisen shokin, joka koetteli kaikkia yhteiskuntia ja yrityksiä, toimitusjohtaja Jussi Pesonen painotti tiedotteessa.
Koronakriisi vaikutti erityisesti papereiden kysyntään. UPM on riippuvaisempi papereiden kysynnästä kuin Suomen kaksi muuta suurta metsäteollisuusyhtiötä Stora Enso ja Metsä Group .
Graafisten paperien markkinakysyntä laski UPM:n mukaan 14 prosenttia toissa vuodesta
Sellun, uusiutuvien polttoaineiden ja sahatavaran kysyntä oli viime vuonna hyvää. Sellun kysyntä kasvoi etenkin Kiinassa.
Kasvuhankkeet etenivät myötätuulessa
Pesosen mukaan UPM varmisti päättäväisillä toimenpiteillä yhtiön työntekijöiden turvallisuuden ja yhtiön tyydyttävän tuloksen. Kasvuhankkeet etenivät suunnitellusti. UPM:n kasvuhankkeita on muun muassa uusi sellutehdas Uruguayhin.
Yhtiö hallitus esittää osingoksi 1,30 euroa osakkeelta.
Pesonen arvioi, että vuosi päättyi myönteisissä merkeissä, sillä kysyntä oli hyvää. Liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto olivat suuremmat kuin kahdella edellisellä neljänneksellä.
UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto supistui loka–joulukuussa 252 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 343 miljoonasta eurosta. Liikevaihto laski 11 prosenttia 2,2 miljardiin euroon.