Lain mukaan ympäri vuoden käytössä olevien omakotitalojen hormit tulee nuohota kerran vuodessa. Suomessa nuohous pitäisi tehdä vuosittain hieman yli miljoonassa omakotitalossa, sisäministeriöstä kerrotaan.
Suomen Omakotiliitto ry:n marraskuussa julkaiseman nuohouskyselyn perusteella korona-aika viivästytti nuohouksia lukuisissa kodeissa. Marraskuuhun mennessä nuohous oli tehty 71 prosentissa omakotitaloista, ja 11 prosenttia omistajista oli aikeissa huolehtia nuohouksesta vielä loppuvuoden aikana.
Liiton aiemman, vastaavan kyselyn perusteella vuonna 2019 nuohous tehtiin 82 prosentissa omakotitaloista.
– Molempina vuosina (2019 ja 2020) löytyi se noin 18 prosentin porukka, joka ei ollut aikeissa huolehtia nuohouksesta kyseisenä vuonna ollenkaan, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.
Uusimpaan nuohouskyselyyn vastasi hieman alle 4 400 suomalaista omakotitalon, rivitalo- tai paritaloasunnon tai vapaa-ajan asunnon omistajaa.
Tilanne parantunut muutamassa vuodessa
Tähtikunnas uskoo, että suomalaiset ovat alkaneet huolehtia vuosittaisista nuohouksista aiempaa paremmin. Tämän osoittavat myös sisäministeriön tiedot: vuonna 2016 lakisääteinen nuohous jäi tekemättä arviolta vielä 30 prosentissa taloista, kertoo ministeriön pelastusosaston yli-insinööri Jaana Rajakko.
Nuohouksen tekemättä jättämisen tai nuohousvälin pidentymisen syyt johtuvat Rajakon mukaan usein rakennuksen omistajasta: taustalla voi olla välinpitämättömyyttä tai tietämättömyyttä.
– Myös nuohouspalvelujen saatavuudessa on ollut paikallisia ongelmia.
Omakotiliiton kyselyn perusteella nuohouspalveluiden saatavuudessa ei tapahtunut korona-aikana juurikaan muutoksia. Selvästi suurin osa vastaajista koki saatavuuden pysyneen ennallaan. Pieni osa koki saatavuuden parantuneen ja pieni osa huonontuneen.
Nuohous ennaltaehkäisee nokipaloja
Täysin käyttämätöntä hormia ei tarvitse nuohota, mutta hyvin vähäisessäkin käytössä olevia omakotitalojen hormeja koskee sama nuohousvelvollisuus kuin suuressa käytössä olevia hormeja, kertoo Nuohousalan Keskusliitto ry:n puheenjohtaja Tapio Lehtimäki.
– Todennäköisesti osa talojen omistajista uskoo, että nuohouksen voi jättää väliin, jos hormia tulee käytettyä vain harvoin, Lehtimäki arvioi.
Lehtimäki muistuttaa, että nuohouksessa ei ole kyse vain hormin harjauksesta, vaan nuohouksen yhteydessä tarkistetaan aina myös hormin käyttöturvallisuus: onko esimerkiksi rakenteissa tapahtunut muutoksia ja ovatko savukanavat auki. Nuohooja kertoo asukkaille, mitkä ovat välittömästi korjausta vaativia asioita ja mitkä vaikuttavat turvallisuuteen pidemmällä aikavälillä.
Nuohoustyöhön sisältyvällä puhdistuksella pyritään ennaltaehkäisemään nokipaloja. Nokipalossa hormiin kertynyt noki syttyy lämmitettäessä palamaan.
Sisäministeriön Rajakko kertoo, että Pelastustoimen tilastojen mukaan 15 prosenttia rakennusten tulipaloista liittyy tulisijoihin ja hormeihin. Tämä tarkoittaa vuosittain noin 800 tulipaloa, ja luvusta kolmasosa on nokipaloja. Vuosittain vajaat sata tulipaloa johtuu tulisijojen ja hormien vaurioista.
– Tulisijoihin ja hormeihin liittyvät tulipalot ovat yleisempiä vapaa-ajan asunnoissa ja erillisissä saunarakennuksissa kuin omakotitaloissa. Kaikkiaan tällaiset tulipalot ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana samaa tahtia kuin muutkin rakennusten tulipalot.
Siihen, kuinka helposti nokipalo leviää hormin ulkopuolelle, vaikuttaa hormin kunto. Hormin rikkoutumisen taustalla voi Rajakon mukaan olla muun muassa hormin ikä, vääränlainen käyttö tai rakennusvirhe.
Mökkien nuohouksesta huolehditaan huonommin
Vapaa-ajan asuntojen hormit on nuohottava vähintään kolmen vuoden välein. Kaikista nuohottavista kiinteistöistä noin 25 prosenttia on vapaa-ajan asuntoja. Vapaa-ajan asuntojen hormien nuohouksesta huolehditaan omakotitaloja huonommin, kertoo Rajakko.
– Mökkien hormien nuohoamatta jättämisen taustalla vaikuttaa omakotitaloja enemmän nuohouspalvelujen saatavuus. Esimerkiksi nuohousajan saaminen voi olla haasteellista juuri silloin, kun mökillä ollaan paikalla.
Nuohousalan Keskusliitto ry:n Tapio Lehtimäki vahvistaa saman: saatavuusongelmia voi olla etenkin saaristoalueilla sekä kunnissa, joissa on paljon enemmän osa-aikaisia kuin vakituisia asukkaita.
Rajakko muistuttaa, että vapaa-ajan asuntoja koskeva kolmen vuoden välein tehtävä nuohous koskee vain niitä mökkejä, joilla todella asutaan vain osa vuodesta. Yhä useampi suomalainen käyttää vapaa-ajan asuntoaan ympäri vuoden, jolloin myös nuohous on tehtävä useammin kuin kolmen vuoden välein.
Lehtimäen mukaan vapaa-ajan asuntojen hormien nuohouksen tärkeys saattaa jopa korostua paloturvallisuuden näkökulmasta.
– Sauna voi olla mökillä lämpimänä tuntikausia, mikä lisää riskiä hormin ylikuumentumiselle.