Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta. Huomattavia eroja on kuitenkin, kun asiaa katsotaan yksityiskohtaisemmin.
Erot liittyvät muun muassa sukupuoleen. Naiset ovat huolissaan eläkkeistään selvästi enemmän kuin miehet.
– Naisilla on yleisesti matalampi palkkataso, mikä heijastuu huolena jo siinä vaiheessa, kun ei ole itse eläkkeellä, arvioi ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki.
Naisten työurat jäävät myös lyhyemmiksi kuin miehillä, mikä heikentää naisten eläkkeitä verrattuna miehiin.
Palomäki pitää sukupuolten eroa selkeänä. Neljä viidestä naisesta kokee toimeentulohuolia, kun miehistä huolissaan on kaksi kolmasosaa.
Myös eläkeläisten väliset tuloerot ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit huolestuttavat naisia yleisemmin kuin miehiä.
Tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista on huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulon riittävyydestä. Pienituloisten asema liittyy myös käsityksiin järjestelmän oikeudenmukaisuudesta.
Vain joka neljäs pitää eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena tai selkeänä.
Naiset, terveytensä huonoksi kokevat ja matalasti koulutetut kokevat eläkejärjestelmän oikeudenmukaiseksi muita harvemmin. He myös suhtautuivat eläkkeiden riittävyyteen muita kriittisemmin.
– Se, mikä nousee erityisesti esiin, on kokemus terveydestä. Jos on huonompi terveys, ollaan huomattavasti enemmän huolissaan pienituloisten tilanteesta, Palomäki kertoo.
Luottamus suurinta korkeasti koulutettujen joukossa
Palomäki sanoo, että luottamus eläkejärjestelmään näyttää olevan yleisempää niillä, jotka kokevat vähemmän huolta talous- ja työllisyystilanteestaan. Luottamus on muita yleisempää ikääntyneiden, parisuhteessa olevien, korkeasti koulutettujen ja terveytensä hyväksi kokevien joukossa.
Tutkimuksen mukaan luottamus eläkevarojen sijoitustoimintaan ja näkemys sijoitustoiminnan riskeistä ovat yhteydessä yleiseen eläketurvan luottamukseen. Eläkevarojen hoidon luotettavaksi kokevat suomalaiset luottavat useammin myös eläkejärjestelmään.
Tiedot eläkejärjestelmästä eivät ole korkealla tasolla
Suomalaisten tiedot eläkejärjestelmästä eivät ole Palomäen mukaan korkealla tasolla. Epätietoisuutta on esimerkiksi eläkekarttuman pysyvyydestä työpaikkaa vaihdettaessa. Käsitykset vaihtelevat myös ikäryhmittäin.
– Eläkeiän saavuttaneet ovat useammin kuin vasta eläkeikää lähestyvät sitä mieltä, että eläkkeet ovat riittäviä, Palomäki sanoo.
Hänen mukaansa eläkejärjestelmää koskevan tiedon jakamiseen on syytä kiinnittää jatkossa huomiota.
Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyllä syys-joulukuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1 757 iältään 25–67-vuotiasta suomalaista.