Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Perinteet ja läheiset muistuttavat arkkipiispaa siitä, että joulu tulee poikkeusoloissakin: "Etäisyys ei estä muistamasta, että olemme luovuttamattoman tärkeitä toisillemme"

Arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa, että koronapandemia on terveyshaasteen ohella sosiaalinen kriisi. RONI LEHTI / LEHTIKUVA

Ilkka Hemmilä / STT

Arkkipiispa Tapio Luoma kehottaa muistamaan rakkaita läheisiä ja ystäviä myös tänä jouluna, vaikka heitä ei olisi mahdollista kohdata fyysisesti.

– Etäisyyden ei tarvitse estää sen muistamista, että olemme edelleen luovuttamattoman tärkeitä toisillemme. Sen toivoisin myös tällaisena poikkeuksellisena jouluna tulevan esille, Luoma sanoo STT:n haastattelussa.

Koronaepidemian vuoksi Suomessa on menneinä kuukausina jouduttu paljon pohtimaan, keitä itse kukin voi tänä jouluna tavata.

Arkkipiispa muistuttaa, että koronapandemia on terveyshaasteen ohella sosiaalinen kriisi. Hän uskoo ja toivoo, että se korostaa ihmissuhteiden tärkeyttä.

– Toivottavasti muistamme normaalissakin arjessa, että näiden ihmissuhteiden ja kontaktien merkitys on valtava. Ehkä tämä omalta osaltaan auttaa meitä arvostamaan ihmissuhteita ja näkemään vaivaa niiden ylläpitämiseksi.

Luoma ei kuitenkaan epäile, etteikö joulu saapuisi poikkeusoloista huolimatta. Hän huomauttaa, että sotavuosina joulumenoja vietettiin koronaepidemiaakin vaikeammissa olosuhteissa rintamalla.

– Halu ottaa vastaan joulun sanoma ei katso paikkaa, aikaa eikä elämäntilannetta. Se voidaan toivottaa tervetulleeksi missä tahansa. Siksikin uskon, että tämä joulu ei todellakaan jätä tulematta, Luoma sanoo.

Hän toivoo, että läheisten ohella kodit ja perheet pitävät kiinni omista jouluperinteistään. Myös perinteet auttavat muistamaan, ettei joulu jätä tulematta.

– Vaikka perinteiden toteuttaminen muuttuu, perinteet itsessään säilyvät.

Epidemia syö kirkon sesonkikautta

Joulu on Tapio Luomalle vuoden tärkein juhla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtajalle joulun sanoma toimii muistutuksena siitä, ettei elämän tarkoituksena ole kivuta kohti taivaita Jumalan luokse, vaan että Jumala tulee ihmisten luokse.

– Siitä on kyse Jeesuksen elämässä: uskomme, että Jumala syntyi ihmiseksi, kokeakseen sen mitä ihmiset kokevat. Se on valtavan lohdullinen ja rohkaiseva ajatus, että mitä tahansa elämässäni tulee vastaan, se ei ole outoa Jumalalle, Luoma sanoo.

Joulu on tärkeä juhla myös kirkolle, sillä hengellisen merkittävyyden ohella se on suomalaisten kirkkosuhteen sesonkiaikaa. Luoma harmittelee, että kirkkovuoden suosituimpia tapahtumia, kuten kauneimpien joululaulujen yhteislauluja ja kokoontumista kirkkojen jouluhartauksiin, on jouduttu perumaan.

– Perinteisesti kirkon elämä näkyy vahvana toimintana, jota on monessa muodossa kaikenikäisille. Kun tämä elementti on poistunut, on tämä kirkolle omalla tavallaan erittäin vaikea tilanne.

Luoma toivoo, ettei joulukirkon jääminen väliin heikentäisi seurakuntien asemaa tulevina vuosina. Hän kuitenkin uskoo, että tarve eristäytyä kasvattaa vastavuoroisesti kaipuuta kokoontua yhteen.

– Kun jumalanpalveluksessa saattoi kesällä käydä, huomasin kyllä, että sain siitä energiaa.

Kriisi lisää avuntarvetta - "kirkko ei ole hävinnyt"

Koronakriisi on näkynyt monen muun asian ohella siinä, miten suomalaiset ovat olleet yhteydessä kirkkoon.

Kirkon tilastojen mukaan keskusteluapuun on turvauduttu aiempaa enemmän, ja epidemia-ajan huolet ja pelot kohdataan niin diakoniatyössä kuin ruoka-avun kautta.

Tapaamisrajoitusten vuoksi kirkon on pitänyt keksiä, miten se saa tarvittavan avun jaettua. Verkossa lähetettävät jumalanpalvelukset ovat olleet kenties poikkeusajan näkyvin muoto, mutta myös kotikäyntejä on tehty erityisjärjestelyin.

– Kirkolla ja seurakunnilla on ollut vahva halu osoittaa, että olemme käytettävissä. Kirkko ei ole mihinkään hävinnyt, ja puoleemme voi edelleen kääntyä, kun kaivataan esimerkiksi keskusteluapua, Luoma sanoo.

Toisaalta kirkon oman väen voimat ovat olleet myös koetuksella. Luoman mukaan esimiehillä on keskeinen vastuu huolehtia siitä, että toisia auttavat saavat tilaisuuden pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.

– On riskinä, että auttajat uupuvat. Tämä koskee niin palkattua henkilökuntaa kuin vapaaehtoisia.

Kiireet vaihtuivat hiljentymiseen

Kuten kävi monelle suomalaiselle, epidemia karsi matkustamisen arkkipiispan omasta työstä. Ulkomaanmatkoja ja muiden kirkkojen tapaamisia Luomalla ei ole ollut kalenterissa ollenkaan maaliskuun puolivälin jälkeen.

Kotimaan työkin tapahtuu pitkälti Turussa, jossa arkkipiispa "joutuu olemaan langoilla". Videomessut ja "näköpuhelut" tuovat apua poikkeusaikaan, mutta käytännössä epidemia on tuonut mukanaan monia haasteita, rajoitteita ja epämukavuutta.

Luoma pohtii, että kehittyneessä länsimaassa yhteinen kokemus epämukavuudesta on poikkeuksellista.

– Kyllä tämä on itsellekin tullut tutuksi kuluneen vuoden mittaan, että välillä huomaan tietynlaisen ikävystymisen ja tylsistymisen tunteen.

Matkustuskiireiden vähentyminen on kuitenkin mahdollistanut hiljentymisen. Epidemia on korostanut Luomalle sitä, että arjen kiireisen tahdin alle on helppo piilottaa elämän vaikeita kysymyksiä ja itsensä sisältä nousevia huolia.

Hiljentymiseen ja omien tunteiden kohtaamiseen liittyy myös kirkon sanoma koronakriisin keskellä: tavoite auttaa ihmisiä näkemään oma elämänsä osana laajempaa kokonaisuutta.

– Kun kirkko puhuu Jumalasta, halutaan muistuttaa, että ihmisten elämä ei ole vain omissa käsissä vaan elämän todellisuus on paljon laajempi. Ja pohjimmiltaan tämä todellisuus on hyvä vioistaan ja puutteistaan huolimatta, Luoma sanoo.

– Näin pyritään muistuttamaan, että valo on pimeyttä voimakkaampi, kuten myös joulun sanoma kertoo.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut