Pohjoismaiden suurimpiin kuuluva mediayhtiö Nordic Entertainment Group (NENT) tiedotti maanantaina uudesta suurhankkeesta. Muun muassa Viaplay-suoratoistopalvelun sekä 30 tuotantoyhtiötä eri maissa omistava ruotsalaisjätti rahoittaa draamaa autolautta Estonian tragediasta.
Aihe on kuuma, sillä Estonian uppoamisesta syksyllä 1994 on tekeillä myös suurin koskaan julkistettu suomalaisyhtiön sarja. Sorjosesta tunnetun Fisher King -tuotantoyhtiön jo parin vuoden ajan kehittelemän Estonia-nimisen sarjan budjetti on 16–20 miljoonaa euroa. Aiemmat Suomen kalleimmat sarjat ovat olleet kokonaisbudjetiltaan kymmenen miljoonan luokkaa.
– Kuulin ruotsalaishankkeesta ensimmäisen kerran maanantaina, kertoo Fisher King -yhtiön tuottaja Matti Halonen.
Hänen mukaansa kahden rinnakkaisen sarjan tekeminen aiheesta oli jopa odotettavaa.
– En näe, että olemme vastakkain. Jo vuosi sitten sanoin, että ihme, jos tästä aiheesta ei muita draamahankkeita viriä, Halonen sanoo.
– Yleensä parikymmentä vuotta on aika, jonka jälkeen perspektiiviä tosielämän traagisiin tapahtumiin on kertynyt sen verran, että niitä aletaan käsitellä draaman keinoin.
Fisher Kingin hankkeessa ovat mukana osatuottajat Ruotsista ja Virosta. Sarjan oletettu valmistumisaika on vuoden 2022 loppupuoli. Pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen on ollut myös Sorjosen showrunner.
Ruotsalaisilla brittitukea
Ruotsalaisen sarjan nimi on tiedotteen mukaan Estonia – viimeinen aalto. Tuotanto on ilmeisen suuri, sillä mukana on suuri brittiyhtiö ITV Studios ja sarjan kieli on englanti. Tarkkaa budjettia tai valmistumisajankohtaa ei tiedotteessa kerrottu. Suomessa sarja nähdään aikanaan Elisa Viihde Viaplay -palvelussa.
Sarjaa ohjaamaan on värvätty ruotsalais-ranskalainen Charlotte Brändström, joka on työskennellyt pääasiassa Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Brändström on ohjannut esimerkiksi Netflixin The Witcher -sarjan jaksoja sekä Greyn anatomiaa.
Sarjaa tuottaa NENTille kasvava tuotantofirma Scandinavian Content Group . Sillä on työn alla myös Netflixin tilaama sarja Clark, jonka ohjaa Jonas Åkerlund. NENT on pörssilistattu yritys, joka omistaa Suomesta esimerkiksi Moskito Televisionin. Estonia – viimeinen aalto -sarjan suomenkielisessä tiedotteessa sarjasta kirjoitettiin virheellisesti dokumenttina. NENTin Suomen markkinointijohtaja Erika Miramo vahvisti STT:lle, että kyseessä oli inhimillinen erehdys.
Kummankaan sarjan näyttelijöitä ei ole vielä tiedossa.
– Etenemme suunnitellun aikataulun mukaisesti. Alkuvuodesta 2021 alamme lyödä kasaan roolitusta. Ohjaajia tulee todennäköisesti sekä Suomesta että Ruotsista, Fisher Kingin Halonen kertoo.
Kuvauksia eri maissa
Suomalainen Estonia-sarja on kolmen maan tragediasta kertovaa henkilövetoista draamaa, joka perustuu myös tutkintakomission selvitykseen ja koviin faktoihin, muotoilee tuottaja Halonen.
– Tutkintakomission näkökulma on vahvasti esillä. Kielet ovat suomi, viro, ruotsi ja englanti, sillä komission kieli oli englanti.
Suomalaissarjaa tullaan kuvaamaan useissa maissa. Uppoamista kuvaavia kohtauksia toteutetaan digitaalisen tekniikan avulla sekä kuvaamalla suuressa vesitankissa. Tarkoitukseen sopivia tankkeja on Euroopassa nykyään Belgiassa ja Maltalla.
Halosen mukaan digitaalitöihin on varattu peräti vuosi aikaa.
– Kohtauksissa ollaan laivalla ja meren armoilla. Sen lisäksi, että aaltoja ja myrskyä simuloidaan hallituissa olosuhteissa, tuotamme suuria efektikuvia.
Kilpailutilanne ei ole harvinainen
On tavallista, että tietyistä tosiaiheista tehdään samanaikaisesti kilpailevia elokuva- tai sarjahankkeita. Joskus kumpikin viedään maaliin ja joskus toinen jää kesken.
Esimerkiksi Suomessa tekeillä on ollut kilpailevat elämäkertaelokuvahankkeet Kikasta, Olavi Virrasta, Tom of Finlandista ja Juice Leskisestä. Kustakin aiheesta meni tuotantoon vain yksi elokuva. Sarjojen rahoitus on kuitenkin erilaista ja kohdeyleisö globaalia.
– En osaa sanoa, tuleeko tästä kilpailua, tai minkälaista kilpailua tulisi, suomalaisen Estonia-sarjahankkeen tuottaja Matti Halonen sanoo.
– Heillä on omat rahoituskanavansa ja meillä omamme. Olemme kansainvälisten rahoittajien kanssa jo pitkällä keskusteluissa. Ostajat arvioivat, onko sisältö heille relevanttia.
Estonian tapahtumia on aiemmin käsitelty draaman keinoin muun muassa nuivan vastaanoton saaneessa saksalaiselokuvassa Itämeren arvoitus.
– Siinä oli salaliittoteorioita, se ei saanut kovin hyvää kritiikkiä, Halonen sanoo.
Syyskuussa 2020 nähtiin myös Henrik Evertssonin norjalainen dokumenttisarja, jonka väitteistä nousi kohu.
– Meille on tärkeää kunnioittaa uhreja ja omaisia. Emme tartu salaliittoteorioihin tai huhuihin.