Maakotkalla hyvä pesintävuosi, muuttohaukalla huono – äärimmäisen uhanalainen tunturihaukka ylsi keskinkertaiseen tulokseen

Maakotkan pesinnässä auttoivat runsastuneet kanalintukannat, jänisten runsaus sekä pesinnälle suotuisat sääolot. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

STT

Maakotkan pesintä onnistui tänä vuonna hyvin lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä pesintätulos oli erittäin huono. Asiasta kertoi Metsähallitus .

Metsähallituksen asiantuntijat sekä lintuharrastajat löysivät tänä vuonna 396 maakotkan reviiriä, joissa onnistuneita pesintöjä oli 157. Rengastusikäisiä poikasia oli 193. Pesinnässä auttoivat runsastuneet kanalintukannat, jänisten runsaus sekä pesinnälle suotuisat sääolot.

Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli kokonaisuudessa keskinkertainen, mutta pohjoisimmassa Lapissa kehno. Tarkastetuista reviireistä asuttuja oli 122, ja 71 pesässä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia oli 102.

Muuttohaukan tulos oli edellisen vuoden tapaan huono. Asuttuja reviirejä oli 154, joissa pesintä onnistui 83 reviirillä. Toukokuun kylmä sää, lumien myöhäinen sulaminen pohjoisessa sekä tulvivat suot aiheuttivat pesintöihin keskeytyksiä tai pesintää ei edes aloitettu.

Tunturihaukan pesintätulos jäi keskimääräiseksi. Tarkastuksissa löydettiin 13 asuttua reviiriä ja 10 onnistunutta pesintää.

Tunturihaukan pesintätulos riippuu vahvasti riekkojen määrästä, joka vaihtelee runsaasti vuosittain. Tänä vuonna riekkoja oli aiempia vuosia enemmän, mikä kiritti pesintätulosta.

Merikotka on arvioitu Suomessa elinvoimaiseksi, maakotka ja muuttohaukka vaarantuneiksi. Tunturihaukka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut