Palkansaajapuolella on ryhdytty tekemään oikeudellisia arvioita siitä, minkälaisia seurauksia Metsäteollisuuden irtautumisella työehtosopimusneuvotteluista voi olla. Aiemmat sopimuskumppanit Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Pro ovat muutaman päivän sulattelun jälkeen yhä odottavalla kannalla.
Ammattiliitoissa ei enää uskota, että Metsäteollisuus ry:n päätös työehtosopimusneuvotteluiden lopettamisesta ja siirtämisestä yritysten ja henkilöstön välisiksi voitaisiin pyörtää. Metsäteollisuus aikoo sinetöidä päätöksen kirjaamalla linjauksen yhdistyksen sääntöihin marraskuun lopussa.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto uskoo, että kummallakaan puolella ei ole vielä täysin ymmärretty, minkälaisia seurauksia uudella neuvottelumallilla voi olla.
– Ennakoiminen tai uhoaminen etukäteen on toisaikaista. Selvittelemme nyt ihan rauhassa omalta puoleltamme yhtiöiden tahtotiloja ja teemme juridista selvitystä siitä, mihin tilanne voisi johtaa työmarkkinoilla, Aalto kertoo STT:lle.
Maanantaina koolla ollut SAK:n hallitus ei muutokseen omalta osaltaan ryhdy, vaan sen mukaan ammattiliitot neuvottelevat edelleen työehtosopimukset työnantajien kanssa. Kuulumisesta ammattiliittoon tulee sen mukaan entistäkin tärkeämpää.
Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan liitto pitää kiinni siitä, että ensi kesän liittokokouksessa se sopii tavoitteistaan työehtosopimusneuvotteluihin.
– Työnantaja on päättänyt muuttaa järjestelmäänsä. Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdoista, eikä päätöstä ole muutettu mihinkään, Vanhala sanoo.
"Työrauha on kauppatavaraa"
Keskeisten paperiteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöiden työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden loppuun, joten välittömiä vaikutuksia tai työtaisteluita ei ole luvassa yli vuoteen.
Metsäteollisuus on kertonut, että se pitää kiinni voimassa olevista sopimuksista kuten myös palkansaajapuoli.
– Me arvioimme, missä kohtaa sitä voimaa käytetään, jos sellaista tarvetta ylipäätään tulee. Vielä tässä kohtaa tehdään erilaisia selvityksiä ja mietitään erilaisia vaihtoehtoja, Aalto sanoo.
Historiallisen irtioton on kuitenkin julkisessa keskustelussa enteilty johtavan työrauhan järkkymiseen.
Työrauhasta on perinteisesti sovittu työehtosopimuksissa sopimuskauden ajaksi. Esimerkiksi alkuvuonna metsäteollisuudessa lakkoiltiin vanhan sopimuksen päättymisen jälkeen, kun uutta sopimusta ei ollut vielä solmittu. Työtaistelu on laiton, jos se rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.
Teollisuusliiton Aallon mukaan on hyvä kysymys, minkälaisia sopimuksia työpaikoilla tehtäisiin.
– Ovatko ne ylipäätään työehtosopimuksia vai jotain muita paikallisia sopimuksia ja minkälaiset oikeusvaikutukset niillä on. Sitooko sopimus työrauhamielessä, Aalto kysyy.
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen lähtee siitä, että uudellakin mallilla neuvoteltavissa sopimuksissa sovitaan työrauhasta.
– Tällaisella sopimisen mallilla työrauha on kauppatavaraa, ja sille tulee olemaan erilaisia hintalappuja riippuen yrityksestä, sen koosta ja muista tekijöistä.
Sekä Malinen ja Aalto nostavat esiin metsäteollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset, joiden intressit eivät välttämättä ole yhteneväiset isojen kanssa.
– Metsäteollisuuden kolmen yrityksen oma sopimusmalli on hyvin itsekäs. Pienet saavat pärjätä miten pärjäävät, eikä se näitä suuria tunnu kiinnostavan, Malinen sanoo.
Aalto pohtii, tekevätkö pienemmät yritykset omia liikkeitään.
– Ovatko he mahdollisesti ajatelleet uudelleenjärjestäytymistä johonkin toiseen tai oman edunvalvontajärjestön muuttamista myös työmarkkinajärjestöksi.