Etla alensi arvioitaan Suomen päästövähennystarpeesta – tavoitetta pidetään yhä kovana

Etlan mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet sekä koronakriisin aiheuttaman tuotannon kutistumisen vuoksi että energiahuollon vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä viime vuosina. LEHTIKUVA / LEHTIKUVA

Liisa Kujala / STT

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on hieman aiemmin arvioitua pienempi, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla päästöennusteessaan.

Etlan mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet sekä koronakriisin aiheuttaman tuotannon kutistumisen vuoksi että energiahuollon vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä viime vuosina. Päästöennusteen arvio on tarkentunut myös Suomen hiilinielun osalta.

Uuden päästöennusteen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähennystarve on nyt keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa, jos halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

Hiilineutraalius tarkoittaa käytännössä, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti oli -10,3 miljoonaa tonnia. Polttoaineiden päästöt olivat noin kolme neljäsosaa kaikista kasvihuonepäästöistä.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentynyt

Etla myöntää, että sen laskelmien valossa Suomen hiilineutraaliustavoite on yhä kova. Päästöjen vähennystarve on silti alentunut, sillä vielä tammikuussa vähennystarpeeksi arvioitiin 7,6 prosenttia vuodessa.

– Maailma on muuttunut. Arviotamme on alentanut jossain määrin koronakriisin aiheuttama tuotannon supistuminen, mutta vielä enemmän fossiilisten polttoaineiden käytön selvä väheneminen energiahuollossa viime vuosina. Sen lisäksi olemme estimoineet Suomen hiilinielua nyt uudella tavalla aiempaa tarkemmaksi, vastaava tutkija Ville Kaitila Etlasta sanoo tiedotteessa.

Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vaadittaisiin Kaitilan mukaan merkittävä teknologinen muutos yleisesti energian tuottamisessa sekä tuotantotavoissa suurimmilla päästötoimialoilla ja myös kotitalouksien kulutuksessa. Avainasemassa on kuitenkin fossiilisten polttoaineiden käytön selvä vähentäminen.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on ollut Suomessa laskusuunnassa vuoden 2003 jälkeen. Taustalla ovat teknologinen kehitys ja tuotantorakenteen muutos.

Nykytahti ei riitä

Kaitilan selvityksessä lasketaan, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat vuosina 2019–2024 keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Kaitilan mukaan tahti ei riitä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Kaitila arvioi, että Suomessa esimerkiksi investoinnit vähäpäästöiseen teknologiaan sekä sen tutkimukseen ja tuotekehitykseen voisivat auttaa tavoitteen saavuttamisessa ja luoda tätä kautta uusia vientituotteita.

– Julkinen sektori voi tukea tätä kehitystä muun muassa suuntaamalla teknologista tutkimusrahoitusta tavoitteen saavuttamista edistävään suuntaan, poistamalla hiilineutraalisuuden kannalta haitallisia tukiaisia, asettamalla haittaveroja sekä olemalla aktiivinen EU:n päästökaupan kehittämisessä. Myös julkisissa hankinnoissa ja infrastruktuuri-investoinneissa voitaisiin huomioida hiilineutraalisuustavoite.

Etla laatii ennusteensa Suomen päästöjen kehityksestä talouden makroennusteen yhteydessä. Päästöennuste laaditaan viideksi vuodeksi eteenpäin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.